Enää opiskelija ei voi hävitä kahden oppilaitoksen väliin, ja huoltajien vastuu kasvaa. Helsinkiläisen Pakilan yläasteen opinto-ohjaaja Taija Lehrbäck pitää näitä laajennetun oppivelvollisuuden parhaina uudistuksina.
Peruskoulun opinto-ohjaajat huolehtivat elokuun loppupuolelle asti opiskelijoista, sen jälkeen vastuun ottaa jatkokoulutuspaikka. Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista vastaa elokuun lopun jälkeen kunnan valvonta- ja ohjaustiimi. Helsingissä nuoren perään ryhtyy kyselemään Ohjaamo.
Viime vuonna perusopetuksen päättäneistä nuorista noin 800 jäi ilman opiskelupaikkaa. Jotta pudokkaita ei olisi jatkossa ensinkään, eduskunta laajensi oppivelvollisuutta tästä syksystä alkaen.
Lakiuudistuksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Siksi oppivelvollisuusikä nostettiin 18 ikävuoteen.
Samalla vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta.
Pakilan yläasteen opinto-ohjaajien työssä lakiuudistus on näkynyt vain vähän, sillä tähänkin asti jatko-opintoihin on haettu ahkerasti. Yleensä lukioon jatkaa 85 ja ammatillisiin opintoihin 15 prosenttia peruskoulunsa päättävistä.
– Jos joku ei ole päässyt haluamaansa kouluun, hän on valinnut kymppiluokan, opinto-ohjaaja Jouni Lipsanen kertoo.
Tämän jutun kirjoituspäivänä 19.8. Opetushallituksen tiedossa oli 1 287 keväällä ilman koulutuspaikkaa jäänyttä nuorta. Lopulliset luvut tarkentuvat syyskuun alussa, kun tiedot kymppiluokilla ja valmentavassa valma-koulutuksessa opiskelevista ovat selvillä.
Lipsanen ja Lehrbäck kiittävät uutta valtakunnallista Valpas-järjestelmää, josta voi seurata nuorten hakemista, opiskelupaikan saamista ja opintojen aloitusta.
– Seurantajärjestelmä kertoo, olemmeko onnistuneet tehtävässämme, Lipsanen sanoo.