OAJ:n tärpit budjettiriiheen – Seuraa näitä neljää asiaa

Opettajilla on isoja asioita pelissä hallituksen budjettiriihessä ensi viikolla. OAJ on vaatinut, että hallituksen lupaamat lisärahat koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen saadaan käyttöön täysimääräisinä jo ensi vuonna.

Pääministeri Antti Rinteen hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona Säätytalolle budjettiriiheen päättämään, mihin ensi vuonna laitetaan valtion rahaa ja kuinka paljon. Samalla tehdään julkisen talouden suunnitelma koko hallituskaudelle vuoteen 2023.

Riihessä ratkeaa hallituksen tekemien koulutuslupausten kohtalo. Jo etukäteen on selvää, ettei koulutusrahoja leikata, mutta vahvistuuko kolmiportainen tuki perusopetuksessa, varmistuuko ammatillisen koulutuksen rahoitus, paraneeko lukioiden laatu ja tuleeko korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen?

OAJ:n koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen listaa neljä asiaa, joita opettajien kannattaa budjettiriihiuutisoinnissa seurata.

 

1 Nouseeko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus?

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää hallitusohjelman mukaisesti, että yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeriön esitys kuitenkin on, että yliopistojen perusrahoitus nousisi ensi vuonna vain 10 miljoonaa ja ammattikorkeiden 5 miljoonaa euroa.

OAJ on pettynyt valtiovarainministeriön esitykseen ja odottaa asiaan korjausta. Pulkkinen muistuttaa, että parin edellisen hallituskauden aikana ammattikorkeakoulujen julkinen rahoitus on laskenut yli 200 miljoonaa ja yliopistojen noin 300 miljoonaa euroa.

 

Nähdäänkö ammatillinen ja työvoimakoulutus menoeränä vai ratkaisuina työllisyyden vahvistamiseen?

Opetusministeriön esityksessä on ammattikoulutukseen varattu 10 miljoonaa euroa jatkuvaan oppimiseen ja osaajapulaan.

Hallitusohjelman mukaan ammatilliseen koulutukseen olisi tulossa 235 miljoonaa euroa kertainvestointeina kolmelle vuodelle opettajien määrän lisäämiseen.

− Nyt pitää varmistaa, että rahat kohdistuvat opetukseen. Tästä ei saa perääntyä, Pulkkinen sanoo.

 

Nouseeko laatu varhaiskasvatuksessaTuleeko varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen lisää aloituspaikkoja?

Viime hallituskaudella aloitettiin aloituspaikkojen määräaikainen lisäys, ja nyt pitäisi varmistaa, että rahoitus jatkuu. Varhaiskasvatuslain tuomaan henkilöstörakenteen muutokseen pitää varautua jo nyt. Opettajia on koulutettu pitkän aikaa liian vähän.

 

Helpottuuko opettajan arjen työ perusopetuksessa? Paraneeko oppimisen tuki?

Tasa-arvon ja laadun vahvistamiseen perusopetuksessa olisi tulossa kertainvestointina 190 miljoonaa euroa. OAJ esittää, että sitä käytettäisiin kolmiportaisen tuen vahvistamiseen, opettajien määrän lisäämiseen sekä opettajien ja rehtoreiden osaamisen vahvistamiseen.

Tasa-arvo-ohjelma pitää toteuttaa nopeasti. Se ei saa tarkoittaa miljoonaa erilaista hanketta, vaan yhtä kokonaisuutta, jolla tuetaan opettajien arjen työtä. Lähes 200 miljoonaa olisi tulossa kolmelle vuodelle, mutta OAJ toivoo monivuotisia hankkeita, joiden rahoitukseen sitoudutaan jo nyt.

 

Näin budjettiesitys etenee

  • Hallitus käsittelee vuoden 2020 talousarvioehdotusta budjettiriihessään 17.–18.9.2019.
  • Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi julkistetaan 7. lokakuuta. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy sen joulukuussa, kun valtiovarainvaliokunta on antanut siitä mietintönsä.
  • Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön menojen osuus on 6,6 miljardia euroa.
  • Ensi vuoden budjetin rinnalla valmistellaan julkisen talouden suunnitelma koko vaalikaudelle.