OAJ esittää opettajarekisteriä – ratkaisisi monta pulmaa

OAJ ja viisi tutkimuslaitosta ehdottavat, että opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa selvityshenkilön selvittämään opettajarekisterin perustamista. Järjestöt luovuttivat ehdotuksensa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle viime viikolla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja OAJ ovat sitä mieltä, että opettajia koskevissa rekisteritiedoissa ja tietojen keräämisessä on tällä hetkellä merkittäviä puutteita.

– Oppimistuloksiin yhdistyvät opettajatiedot ovat luotettavan tutkimuksen ja tilastoinnin perusta. Suomesta kuitenkin puuttuu opettajien rekisteritieto, ja siksi esimerkiksi Pisa-tulosten heikentymisen syitä on vaikea arvioida, koulutusasiain päällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä sanoo.

Opettajarekisteriä esittävien järjestöjen mukaan rekisterin avulla olisi mahdollista tutkia paremmin muun muassa opetuskäytänteitä ja opettajien asenteita oppimistulosten erilaisissa arvioinneissa. Rekisteri vähentäisi erillisiä kyselyitä, jotka on kouluissa ja oppilaitoksissa koettu työläiksi. Myös opettajatarpeen ennakointi helpottuisi.

Peruskoulun ja lukion aineenopettajia sekä ammatillisia opettajia koskevat tiedot ovat hajanaisia ja vaihtelevat koulutusyksiköittäin. Lastentarhanopettajat eivät ole olleet edes mukana opettajatiedonkeruussa.

– Opettajarekisterillä OAJ haluaa vahvistaa opettajan professiota ja varmistaa, että opettajia on koulutettu oikea määrä ja oppilailla on kelpoiset opettajat, Lahtinen sanoo.

Opetusalan työttömyys on kasvanut, mutta samanaikaisesti on pulaa erityisesti lastentarhanopettajista ja erityisopettajista. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, minkä aineen opettajia tarvittaisiin lisää tai millä aloilla opettajia on jo liikaa.

Täydennyskoulutukseen osallistuvien määrästä on kerätty tietoja vuodelta 2016, mutta koulutuksen sisällöistä ei ole mitään valtakunnallista tietoa. Rekisteri mahdollistaisi opettajien täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin.

– Yksi hallituksen kärkihankkeista on opetuksen digiloikka, mutta OAJ:n tietojen mukaan opettajat ovat viiden viime vuoden aikana saaneet täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikkaan keskimäärin alle yhden työpäivän, Lahtinen toteaa.

Opettaja on palveluvalikko, jonka on osattava nähdä, mitä oppilas kulloinkin tarvitsee.

Professio on vahvan ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttanut ammatti, johon liittyy korkea erityisosaamisvaatimus. Opettajien ohella esimerkiksi lääkäreillä ja juristeilla on ammatillinen professio.

– Opettaja osallistuu yhteiskunnan edustajana uuden sukupolven kasvattamiseen. Päämäärä on uudistaa ja välittää ihmiskunnan yhteistä tieto-, kulttuuri- ja osaamisvarantoa. Koska opettajalla on tärkeä ja vaativa yhteiskunnallinen tehtävä, opettajan ammatti on professio, kehittämispäällikkö Niku Tuomisto OAJ:stä selvittää.

Opettajan autonomia ja pedagoginen vapaus liittyvät olennaisesti opettajaprofessioon kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa koulutusmuodoissa.

– Oppimistilanteet ovat erilaisia ja nopeasti muuttuvia. Opettaja joutuu jatkuvasti tekemään vaativia pedagogisia ratkaisuja sekunneissa. Kelpoisuusvaatimukset turvaavat opettajan työn tuottavuuden, Tuomisto sanoo.

Opettaja on oppimisen mahdollistaja ja innostaja sekä motivaattori – aivojen personal trainer. Opettaja on jatkuvasti kehittyvä palveluvalikko, jonka on osattava nähdä, mitä oppilas kulloinkin tarvitsee.

Yhteiskunnan muuttuminen näkyy opettajan työssä. Jatkuvasta muutoksesta huolimatta opettajuuden ydin säilyy.

Koska opettaja tuntee opetussuunnitelmat ja tutkintojen perusteet, hän tietää, mitä oppilaan ja opiskelijan kuuluu oppia. Opettajan pedagoginen osaaminen ja jatkuva oman työn kehittäminen takaavat sen, että hän osaa opettaa ja opiskelija pystyy omaksumaan tarvittavat tiedot ja taidot.

– Opettaja tietää, mitä pitää osata googlaamatta, Nina Lahtinen kiteyttää.