Näin meillä suunnitellaan varhaiskasvatusta

Viime talven virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin, että varhaiskasvatuksen opettajien työajasta noin viisi tuntia viikossa on käytettävä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Aikaisemmin suunnitteluaikaa lapsiryhmän kaikkiin ulkopuolisiin tehtäviin oli vain kolme ja puoli tuntia viikossa.

Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää, että toiminta varhaiskasvatuksessa on aina pedagogisesti perusteltua. Siksi työtä pitää jatkuvasti suunnitella, arvioida ja kehittää.

Helsingissä työnantaja, opettajat ja esimiehet rakentavat sak-aikaa yhdessä. Päiväkodinjohtaja, JUKOn pääluottamusmies ja OAJ:n valtuutettu Merja Winter on iloinen, että suunnitteluaika saadaan viimein toteutumaan sopimusten mukaisesti.

− Kaupungin tulkintaohje on neuvoteltu hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijöiden pääsopijajärjestöjen kanssa, ja se noudattaa Kuntatyönantajien tarkennettuja soveltamisohjeita.

Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Raila Tiainen-Ala-Maunus muistuttaa, että esimies vastaa siitä, että sak-aika toteutuu ja että päiväkodissa on luotu sille rakenteet. Varhaiskasvatuksen opettajan pitää huolehtia siitä, että omat sak-ajat on merkitty tiimin sähköiseen kalenteriin.

Päiväkodin viikkoon mahtuu lapsiryhmässä työskentelyn ja pedagogisen suunnittelun lisäksi paljon muutakin suunnittelua, tiimipalaveria ja yt-kokousta. Nyt lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin pitää varata vähintään tuplasti enemmän työaikaa kuin aikaisemmin.

− Opettaja sopii aina esimiehensä kanssa, mihin tehtäviin, missä ja milloin hän käyttää sak-aikaansa. Kuntatyönantajien soveltamisohjeet käydään myös työyhteisön kanssa läpi, jotta kaikki ymmärtävät, mistä on kyse, Tiainen-Ala-Maunus sanoo.

Yhdellä sak-aika on sovittu keskelle päivää, toisella aamuun. Suunnittelua voi tehdä myös työpaikan ulkopuolella, kun siitä on sovittu esimiehen kanssa.

Helsingin kaupungin pedagogisen työn suunnittelu- ja arviointiohjeissa sanotaan, että sak-aika merkitään sähköiseen viikkotyösuunnitelmaan, joka on kaikkien työntekijöiden näkyvillä.

Vasukeskustelut eivät ole sak-aikaa, mutta niiden suunnittelu ja kirjaaminen tapahtuu sak-ajalla. Varhaiskasvatuksen opettajien palaverit ja pedafoorumit ovat sak-aikaa, tiimipalaverit taas eivät.

Opettajien on yhdessä mietittävä, mitä ovat ne asiat, joita sak-aikana suunnitellaan ja arvioidaan.

Suunnitteluajan käyttöä alettiin uudistaa Helsingissä muutama vuosi sitten. Viime kesän kynnyksellä sitä tarkennettiin Kuntatyönantajien sak-ohjeistuksen mukaan.

Tiainen-Ala-Maunus sanoo, ettei yhtä oikeaa mallia ole, vaan tarkoitus on jakaa hyviä vinkkejä siitä, mitä ja miten suunnittelua, arviointia ja kehittämistä kannattaisi tehdä.

Myös nykyisiä suunnittelu- ja kokouskäytäntöjä on arvioitu uudelleen. Porukalla on mietitty, mitkä palaverit ovat tarpeellisia ja paljonko niihin todella tarvitaan aikaa.

Helsingin varhaiskasvatusyksiköissä pohditaan nyt, mihin sak-aikaa käytetään, miten se otetaan huomioon työaikasuunnittelussa, miten se tukee pedagogista toimintaa, mihin se merkitään, miten se näkyy kaikille, miten siihen turvataan riittävä aika ja mitä tehdään, jos se ei toteudukaan.

Helsingissä korostetaan opettajien yhteistä sak-aikaa. Opettajat miettivät yhdessä, mitä ovat ne asiat, joita sak-aikana suunnitellaan ja arvioidaan, miten lasten varhaiskasvatussuunnitelmat näkyvät toiminnassa, miten oppimisympäristöä kehitetään ja onko toiminta lapsia osallistavaa.

OAJ:n työmarkkina-asiamies Kristiina Johansson tähdentää, että sak-ajan pitää toteutua silloinkin, kun osa työntekijöistä on sairaana tai lomalla. Raila Tiainen-Ala-Maunus sanoo, että esimies vastaa siitä, että päiväkodissa on asetusten mukainen henkilöstömitoitus.