Kyllä tästä selvitään, mutta aikamoinen jumppa saatiin aikaiseksi, kommentoi Suomen rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen hallituksen päätöstä avata peruskoulut 14.5.
Ikonen johtaa Liperin koulua, jossa alaluokilla on 140 ja yläluokilla 400 oppilasta. Oppilaat tulevat laajalta alueelta, ja ensimmäinen ongelma ovat koulukyydit.
– Bussit on mitoitettu niin, että ne ovat täysiä – miten siis onnistuvat turvavälit? Ikonen aloittaa listan mieltä vaivaavista kysymyksistä.
Liperin koulu toimii tällä hetkellä parakeissa, koska uutta koulurakennusta rakennetaan parhaillaan. Parakeissa ei ole vesipisteitä, joten käsihygienia jää käsidesin käytön varaan.
Entä miten järjestetään yläkoululaisten aineenopetus, jossa ryhmät, opettajat ja tila vaihtuvat jopa tunneittain?
Myös opetuksen järjestäminen väljästi on utopiaa.
– Meillä vaihtoehtoiset tilat ovat tiloja, joista on lähdetty pois sisäilmasyistä. Eikä vieressä ole vaikkapa lukiota tai amkia, josta saisi ottaa korvaavia tiloja käyttöön.
Vielä tämän lehden mennessä painoon kouluissa odotettiin hartaasti Opetushallituksen ohjeita siitä, miten opetus on käytännössä mahdollista järjestää turvallisesti. Selkeitä ohjeita toivoo myös Ikonen.
– Toisaalta vaikka kansallinen ohje annetaan, jokainen keissi on omansa.
Kouluun palaamiseen liittyvä asioiden järjestely lankeaa lopulta koulutuksen järjestäjien ja esimiesten kontolle.
Rehtorien hyvinvointikyselyn mukaan yli 40 prosenttilla rehtoreista oli jo ennen koronakriisiä työuupumuksen oireita.
– Nyt työtaakka on merkittävästi kasvanut ja yhä useampi on vaarassa uupua.
Rehtorien nokkamiehenä Ikonen kuitenkin korostaa, että tämäkin homma hoidetaan.
– Korona kulkee seuralaisena syksylläkin, ja nämä pari viikkoa antavat kokemuksen siitä, miten tällaisten ohjeiden varassa opettaminen onnistuu.
Kesä näyttää, miten epidemia etenee ja miten tieto koronasta lisääntyy.
– Sen mukaan säätyvät sitten syksyn toimintaohjeet.