Virka- ja työehtosopimuksilla OAJ hakee vakautta ja varmuutta uudessa tilanteessa olevalle opetusalalle. Koronan leviäminen ja sen aiheuttama poikkeustilanne muutti sopimusneuvottelujen asetelmat lähes täysin.
Suuri osa julkisen alan työntekijöistä hoitaa yhteiskunnan oleellisia palveluita ennennäkemättömässä tilanteessa. OAJ:n jäsenistä pahimmassa myrskyn silmässä ovat varhaiskasvatuksen opettajat ja päiväkodinjohtajat sekä vuosiluokkien 1–3 opettajat ja rehtorit, jotka ovat useampaan kertaan joutuneet suunnittelemaan työnsä uudelleen koronatilanteen vaihdellessa ja poikkeusajan ohjeiden muuttuessa.
– He kohtaavat joka päivä isot joukot ihmisiä ja kantavat raskaan riskin sairastumisesta ja myös sairastuttamisesta. Valtiovallan päätöksellä he ovat sitä ykkösketjun kriittistä joukkoa, jonka työ mahdollistaa hoito-, pelastus- ja turvallisuusalojen työntekijöiden työn, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Nyt pitää saada selvä linjaus siitä, että palkkausta parannetaan jatkossa huomattavasti.
Luukkaisen mielestä avainrooli ansaitsee nyt kiitoksen lisäksi konkretiaa.
– Tähän asti nämä ryhmät ovat kuuluneet jopa julkisen sektorin pienipalkkaisimpien joukkoon. Nyt on todella aika huomata heidän työnsä merkitys ja osoittaa se myös työmarkkinaratkaisuissa. Vaikka nykyiset neuvotteluasemat ovat vaikeat, jo nyt pitää saada selvä linjaus siitä, että palkkausta parannetaan jatkossa huomattavasti. Kaikki, mitä on tehtävissä, tehdään jo tällä sopimuskierroksella.
Neuvotteluilmapiiri on kuitenkin ollut kireä erityisesti kuntapuolella, kun eri työntekijäryhmät ovat ajautuneet vastakkain toisensa kanssa. Sopimusratkaisuun on tullut ylimääräisiä kiemuroita.
– Alan vakauden ja varmuuden lisäksi haluan, että kunta-alan, yksityisen opetusalan, yliopistojen ja yksityisten päiväkotien työntekijät saavat jo tänä keväänä palkkojensa ensimmäiset prosenttikorotukset, kuten työntekijät muillakin aloilla, Luukkainen sanoo.
Hän tunnustaa ilman muuta, että koronan vaikutukset maan talouteen ovat hyvin merkittävät.
– Tilanteella on suuri vaikutus koko julkiseen ja vahvasti julkisrahoitteiseen alaamme, kuntien talouteen ja verokertymän suuren vähenemisen vuoksi myös valtiontalouteen. On välttämätöntä, että valtio tekee nyt kaiken tehtävissä olevan, kaikki mahdolliset tukipaketit, jotta yritykset eivät mene nurin.
Julkisella puolella tehtävät eivät kuitenkaan vähene koronan vuoksi eivätkä sen jälkeen.
– Minkäänlaista tuotannollisiin syihin perustuvaa työn vähenemistä ei ole näköpiirissä. Tunnistan toki kuntien ja yksityisten oppilaitosten ongelmat, mutta talouden tasapainottaminen pitää tehdä vasta, kun kriisistä on päästy yli. Keskeinen asia on nyt se, että teemme kaiken voitavan arjen sujumiseksi, Luukkainen sanoo.
Koulutus digi-innovaatioineen on oleellinen osa uudenlaista arkea.
– Vaikka arkea ei enää voi rakentaa entisillä tavoilla, uusia tapoja opetuksen toteuttamiseksi etsitään kaiken aikaa ja osa niistä jää pysyviksi.
Uudet digitaaliset opiskelu- ja oppimistavat muuttavat koulutusta.
– Jo nyt on kuultu huikeista innovaatioista, jotka ovat jatkossa keskeistä pohjaa koulutuksen kehittämisessä. Myös yhdessä tekeminen, jakaminen ja kollegiaalisuus ovat kuulemani mukaan vahvistuneet, mikä on todella hienoa asia, Luukkainen sanoo.
OAJ:n kaikki virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.3. Jos uudet sopimukset on saatu solmittua, niitä aletaan soveltaa heti 1.4. alkaen.
– Jos jollakin OAJ:n sopimusalalla ei ole päästy ratkaisuun, vanhojen sopimusten soveltaminen jatkuu niin sanotun jälkivaikutuksen vuoksi entiseen tapaan, kunnes uudet on allekirjoitettu, Luukkainen sanoo.
Sopimusehtoja ei neuvotella joka kierroksella kokonaan uudestaan, vaan edellisiin sopimuksiin tehdään muutoksia ja täydennyksiä.
Työehtosopimus peittoaa työsopimuksen ja täydentää lakia
Mihin parhaillaan neuvoteltavia virka- ja työehtosopimuksia tarvitaan? Mitä jos niitä ei olisi?
Laki antaa meille luvan olla välillä lomalla tai pois työstä esimerkiksi sairauden vuoksi. Ilman työehtosopimuksia palkallisia poissaolopäiviä olisi kuitenkin paljon nykyistä vähemmän. Useimmilla palkansaajilla virka- tai työehtosopimus päihittää sekä lain että pelkän työsopimuksen edut kirkkaasti.
Parhaillaan neuvoteltavat virka- ja työehtosopimukset määrittelevät koulutus-, kasvatus- ja tutkimusaloilla palkan suuruuden, vuosittaiset yleiskorotukset ja muut palkkaukseen kiinteästi liittyvät lisät, työajan sekä muut palvelussuhteen ehdot.
Jos keskitettyjä sopimuksia ei olisi olemassa, jokainen työntekijä joutuisi itse neuvottelemaan työehdoistaan työnantajan kanssa.
Palkka ei nousisi automaattisesti yhdelläkään prosentin kymmenyksellä. Lomarahaa ei välttämättä saisi lainkaan, sillä siitä ei ole laissa minkäänlaisia määräyksiä. Suomessa ei ole olemassa euromääräistä vähimmäispalkkaakaan, eri alakohtaiset sopimukset määräävät alarajat.
Sairaana ei suomalaisen tarvitse tehdä työtä, ja äitiys- ja perhevapaat ovat laissa säädetty oikeus. Palkallisia päiviä ei kuitenkaan olisi lähellekään totuttua määrää, ellei niistä olisi vuosikymmenten varrella sovittu vesseissä ja tesseissä.
Esimerkiksi palkallisia sairauspäiviä on työsopimuslain mukaan 1+9. Kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan virka- ja työehtosopimukset turvaavat niitä huomattavasti enemmän.
Vaikkapa kunta-alan sopimukseen on kirjattu 60 kalenteripäivän mahdollisuus sairauslomaa varsinaisella palkalla ja lisäksi 120 kalenteripäivää 2/3-palkalla kalenterivuodessa.
Palkallista äitiysvapaata on useimmissa työehtosopimuksissa 72 arkipäivää ja isyysvapaata 6 tai 12 arkipäivää. Laki takaa vain oikeuden olla perhevapaiden vuoksi pois työstä mutta ei siihen liittyvää palkkausta.
Virka- ja työehtosopimuksissa sovitut ehdot ovat aina vähimmäisehtoja, joita työnantajat eivät voi alittaa. Paremmista eduista voidaan aina sopia henkilökohtaisella työsopimuksella tai paikallisissa sopimuksissa.
– Yleissitovat työehtosopimukset ja valtakunnalliset virkaehtosopimukset ovat sekä työnantajan että työntekijän etu. Selkeät sopimukset ja toimivat luottamusmiesjärjestelmät, joiden avulla ristiriitoja ratkaistaan, takaavat kaikkia hyödyttävän työrauhan, OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo.
24.3.2020 mennessä OAJ:n sopimusaloista ainoastaan yksityinen opetusala ja yliopisto olivat juuri saavuttaneet neuvottelutuloksen. Seuraa sopimustilanteiden uusimmat käänteet OAJ:n nettisivujen sopimusalakohtaisesta seurannasta ja uutissivuilta.
Yksityinen opetusala ja yliopisto pääsivät sopuun
OAJ ja Sivistystyönantajat sopivat maanantain ja tiistain välisenä yönä 23.–24.3. yksityistä opetusalaa ja aikuiskoulutuskeskuksia koskevasta neuvottelutuloksesta. Yliopistojen ja harjoittelukoulujen työehtosopimusneuvotteluissa saatiin aikaan neuvottelutulos jo myöhään sunnuntai-iltana, mutta teknisten syiden vuoksi neuvotteluosapuolet kuittasivat sen tiistaina.
Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimuskausi on 24 kuukautta ja ratkaisu noudattaa yleistä linjaa. Kiky-työaikamääräykset poistuvat sopimuksista.
Tulos koskee yli 8 000:ta OAJ:n jäsentä opetusalalla ja aikuiskoulutuskeskuksissa.
Yliopiston neuvottelutulos koskee noin 2 500:aa yliopistojen ja harjoittelukoulujen opettajaa.
Sopimusten sisällöstä kerrotaan tarkemmin, kun kaikkien neuvotteluosapuolten hallinnot ovat hyväksyneet ratkaisut.
Syntyneet neuvottelutulokset menevät seuraavaksi järjestöjen hallintojen käsittelyyn. OAJ:n hallitus kokoontuu torstaina 26. maaliskuuta.
Yksityisten alojen neuvottelut saatiin historiallisesti päätökseen jo ennen kunta-alan ratkaisua. Neuvottelut käytiin vauhditetuissa aikatauluissa koronavirusepidemian vuoksi. Neuvotteluja oli viime päivät ja edellinen viikonloppu aamusta iltayöhön.