Korona haastaa myös tietosuojan – opettajat on jätetty ”tarpeettoman yksin”

Etäopetus ja esimerkiksi koulujen korona-altistumiset aiheuttavat tilanteita, joissa arkaluontoisten henkilötietojen kanssa pitää olla tarkkana.

Koronaepidemia on herättänyt tietosuojaan liittyviä kysymyksiä kouluissa ja oppilaitoksissa. Ne koskevat ennen kaikkea kahta aihepiiriä: etäopetuksen käytäntöjä ja salassa pidettäviä terveystietoja.

Asia on työllistänyt myös tietosuojavaltuutetun toimistoa, kertoo apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman.

– Etäopetuksessa kyse on tyypillisesti ollut siitä, että uusia verkko-opetuksen toimintatapoja on otettu käyttöön hyvin nopealla aikataululla. Uusia menetelmiä on ehditty miettiä lähinnä pedagogisesta, mutta ei niinkään yksityisyyden suojan näkökulmasta, hän sanoo.

 

Etäopetuksessa ongelmia on syntynyt, kun arkaluonteisia tai salassa pidettäviä henkilötietoja on päätynyt kotikoulun näytöille ilman varmuutta siitä, ketkä näitä tietoja katselevat.

Eräs Opettaja-lehdelle puhunut opettaja kertoi ongelmasta, jossa erityisellä tietojenluovutuskiellolla, turvakiellolla, suojatun oppilaan tietoja oli ollut esillä verkko-opetuksessa.

– Ennen asia on ollut selkeämpi. Esimerkiksi Wilmassa ei näy turvakielto-oppilaan osoitetietoja. Etäopetus on muuttanut tilanteen haastavammaksi, emmekä me ole saaneet keskitettyä ohjetta tämänkaltaiseen tilanteeseen, opettaja sanoo.

Opettajat onkin jätetty Jari Råmanin mukaan ”tarpeettoman yksin”.

– Kouluissa tai muissa opetusorganisaatioissa ei ole ehditty kaikissa tilanteissa linjaamaan, mitä välineitä käytetään ja miten.

Tietosuojalainsäädännössä vastuu henkilötietojen käsittelystä kuuluu viime kädessä rekisterinpitäjälle, joka koulutuksen maailmassa on yleensä kunta tai muu opetuksen järjestäjä.

Opettajien tulisi saada apua ongelmiinsa esimerkiksi organisaationsa tietosuojavastaavalta.

 

Koulujen koronavirustartuntojen ja niitä seuranneiden karanteenien yhteydessä osa vanhemmista on kyseenalaistanut voimakkaastikin koulujen niukkaa tiedotuslinjaa. Altistumisista on vaadittu tarkempia, esimerkiksi luokkakohtaisia tietoja, kun tyypillisesti koulut tiedottavat asiasta yleisemmällä tasolla.

Råmanin mukaan altistuminen tai se, että henkilö on altistunut tai karanteenissa ei sinänsä ole salassa pidettävä terveystieto, mutta tartunta tai sairastuminen on.

Koulujen varovaisuus perustuu mitä ilmeisimmin siihen, että päätelmien mahdollisuus tartunnan lähteestä tai sen saaneista halutaan ehkäistä.

Tietoja tartunnoista on puolivuotisen koronaepidemian aikana lipsahdellut tarpeettomasti koulumaailmassakin.

– Esimerkiksi perheenjäsenen terveystieto on tullut ilmi, kun oppilas on hakenut poissaoloa, Råman kertoo.