Altistuminen ei tarkoita koronatartuntaa – Kouluissa on todettu vain vähän jatkotartuntoja

Tuhansia ihmisiä on altistunut koronavirukselle kouluissa ja päiväkodeissa. Jatkotartuntoja on kuitenkin syntynyt vain parikymmentä, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Paljonko kouluissa ja päiväkodeissa on ollut altistumisia koronavirukselle?

THL on pyytänyt elokuun puolivälistä lähtien kuntia raportoimaan altistumistilanteista. Syyskuun loppuun mennessä altistumistilanteita oli raportoitu parisataa. Lukumme eivät ole kaikenkattavia, mutta tietoomme on tullut kuutisentuhatta altistunutta. Nämä luvut ovat varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta ja toisen asteen oppilaitoksista.

 

Paljonko näistä altistumisista on jäljitetty jatkotartuntoja?

Jatkotartuntoja on syntynyt parisenkymmentä eli altistumisten määrään nähden hyvin vähän. Lisäksi, kun jatkotartuntoja on selvitetty tarkemmin, niiden on melko usein todettu olevan todennäköisemmin muusta kuin koulussa tapahtuneesta altistuksesta johtuvia. Tartunnanlähde on ollut esimerkiksi hyvä ystävä, jonka kanssa on vietetty aikaa muutenkin kuin koulussa.

 

Eivätkö lukuisat joukkoaltistumiset kerro kaikkea tilanteen vakavuudesta?

Mediassa on raportoitu näkyvästi laajoistakin karanteeneista. Sen sijaan siitä ei raportoida, mitä karanteenin jälkeen tapahtuu ja tuleeko altistuksista uusia tartuntoja vai ei. Altistumistilanteista ja karanteeneista puhuminen voi aiheuttaa huolta ja paniikkia, vaikka ne eivät lopulta johtaisi jatkotartuntoihin.

 

Ravintoloita rajoitetaan, mutta koulut pysyvät auki. Miksi?

Ensinnä toteaisin, että THL ei päätä rajoituksista. Koulujen ja varhaiskasvatuksen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille on hyvin kokonaisvaltainen. Jos koulut suljetaan, lasten ja nuorten syrjäytymisen vaara on todellinen erityisesti perheissä, joissa vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tukea lapsen koulunkäyntiä. Kun tätä peilaa siihen, kuinka harvoin altistumiset kouluissa ovat johtaneet jatkotartuntoihin, tuntuu koulujen auki pitäminen perustellulta.

 

Tartuntamäärät kasvavat. Onko pelättävissä, että koulut suljetaan kuten keväällä?

Päätäntävalta rajoitustoimenpiteistä on viime kädessä sairaanhoitopiirien koordinoimilla alueellisilla ryhmillä. Viime viikkoina on nähty, että paikallisia isojakin ryvästymiä on saatu hallintaan. On mahdollista, että jos jossain koulussa esimerkiksi moni opettaja altistuu ja joutuu karanteeniin, koulun pyörittäminen käy mahdottomaksi. Tällöin voidaan päätyä siirtämään etäopetukseen muitakin kuin altistuneet – jopa koko koulu – vaikka tilanne ei paikallisesti muutoin olisi erityisen hankala.