Tätähän voisi kokeilla! Ja tätä! Messuinspiroituminen on monelle tuttua. Mutta miten innostavat vinkit saadaan osaksi opetusarkea, kun arjen harmaa kiire iskee?
Aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen vinkkaa suunnittelemaan messuvisiitin etukäteen. Jos työyhteisöstä lähtee isompi iskujoukko, voisi miettiä, mitä kukin messuilta hakee. Mitä uutta yhteisömme kaipaisi?
– Kannattaa myös sopia etukäteen päivä, jolloin messukuulumisia jaetaan opettajien kesken. Näin koko työyhteisö hyötyy.
Miten toisen kehittämä pedagoginen käytäntö sitten siirretään omaan opetukseen? Huotilaisen mukaan kannattaa pohtia, mitä ongelmaa sillä koitetaan ratkaista. Onko ongelma keskeinen omassa opetusryhmässä ja istuuko käytäntö omaan arkeen?
– Jos sovellus perustuu yhteisopettajuuteen ja yhteisopettajuus ei toteudu omassa koulussa, sovellusta ei oteta käyttöön noin vain.
Mitä lähempänä opettaja on arjen rutiineja, sitä vaikeampaa on viedä uudistus arkeen. Huotilaisen mukaan aivomme suorittavat toistuvat prosessit automaattiohjauksella. Siksi rutiinien uudistus vaatii ekstra-annoksen tarkkaavaisuutta.
Huotilainen tietää, miten helposti kiire sotkee kehittämistyön. Hän kehottaa opettajia ja esihenkilöitä pohtimaan, miten oppilaitosten arkeen saisi raivattua tilaa uuden luomiseen.
Kokeiluille ja epäonnistumisille pitää olla tilaa. Huotilainen kehottaa arvostamaan työyhteisön innostujia ja pelottomia kokeilijoita. He varmistavat, että yhteisö kehittyy sisältäpäin eikä pakolla maailman muuttuessa.
Robotiikka ja tekoäly ovat tulevaisuuden taitoja
Riihimäellä uskotaan, että robotiikka on tulevaisuuden taito. Sitä opetetaan kaupungissa kaikilla koulutusasteilla päiväkodista lukioon osana virallisia opetussuunnitelmia.
– Robotiikan avulla lapset ja nuoret oppivat ongelmanratkaisu-, tiimityö- ja viestintätaitoja. Heidän maailmassaan robotiikka ja tekoäly tulevat olemaan kaikkialla ihmisten arjessa ja työssä, kehittämisjohtaja Esa Santakallio Riihimäen Robotiikkakampukselta summaa.
Varhaiskasvatuksessa robotiikan opetus on ikätasoisia leikkejä, pelejä ja ongelmanratkaisua. Perusopetuksessa tutkitaan arjen ilmiöitä ja opitaan mekaniikkaa ja ohjelmointia. Lukion opinnoissa mukaan tulevat tekoäly ja virtuaalitekniikat.
Yli sata Riihimäen kaupungin 300:sta perusopetuksen ja lukion opettajasta on täydennyskoulutettu opettamaan robotiikkaa. Kouluilla toimintaa koordinoivat vastuuopettajat.
Prosessia voi opettaa osaamatta itse kaikkea.
Robotiikan kehittäjäopettajan Eero Kortelahden mukaan alan opetus vaatii opettajalta heittäytymistä: prosessia voi opettaa osaamatta itse kaikkea.
– Robotiikkaopetuksen myötä olen löytänyt itsestäni ihmisen, joka luo oppimiskokonaisuuksia.
Vuonna 2017 käynnistyneet robotiikkasatsaukset ovat tuottaneet tulosta. Kortelahden ja Santakallion mukaan moni erityistä tukea tarvitseva tai arka oppilas loistaa robotiikkatunneilla. Lapset ja nuoret ovat löytäneet koulujen robotiikkakerhoista harrastuksen ja päässeet alan SM- ja MM-kilpailuihin.
Santakallion mukaan Suomessa on satoja kouluja, joissa robotiikka on osa opetusta. Hänestä Suomi uhkaa silti jäädä jälkeen alan kehityksestä.
– Robotiikkaopetus kuuluu koulutuksen kaikille asteille.
Robotiikka esillä Educassa pe 27.1.
- klo 10.15 Työpaja Riihimäen robotiikan opetuksen pedagogisesta mallista.
- klo 13 Robotiikkaosaaminen on tämän päivän yleissivistystä.
Pedagogiikka untuvikkojen arjessa
Vaipanvaihtoa, nenän niistämistä, syömistä, riisumista ja pukemista. Moni alle kolmevuotiaiden päiväkotiarjessa työskentelevä kokee riittämättömyyttä siitä, miten arkeen saa ujutettua myös laadukasta pedagogiikkaa.
Kasvatustieteen tohtorit ja kouluttajat Piia Roos ja Liisa Ahonen uskovat kokopäiväpedagogiikkaan. Heistä mahdollisuudet pedagogiikkaan ovat läsnä arjessa läpi päivän.
Kaksikko kannustaa tunnistamaan arvokkaat hetket kiireen keskellä: vaipanvaihto tarjoaa mahdollisuuden olla lämpimässä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Lasten toisilleen osoittamaa empatiaa voi nostaa esiin arjen tilanteissa.
Päiväkodin rakenteita arvioidaan yllättävän harvoin yhdessä.
– Siirtymätilanne voi olla koko päivän merkittävin pedagoginen hetki, jossa mietitään vaatteiden ja kehon osien nimiä ja opitaan tärkeitä toiminnan ohjauksen taitoja, Ahonen lisää.
Laadukas pedagogiikka on muutakin kuin arjen toimintaa, Roos ja Ahonen korostavat. Se vaatii pedagogiikkaa arvostavaa johtamista ja hyvin toimivia tiimejä, joissa on selkeä työnjako.
– Ei niin, että kaikki tekevät kaikkea, vaan selkeät, ammattiosaamisen mukaiset roolit. Uskomme myös, että työntekijöiden yksilölliset vahvuudet on tärkeää valjastaa käyttöön, Ahonen sanoo.
Roosin mukaan laadukas pedagogiikka lähtee siitä, millä periaatteilla tiimit ja lapsiryhmät päiväkodissa muodostetaan. Päiväkodin rakenteita arvioidaan ja kehitetään heistä yllättävän harvoin yhdessä.
Kaksikon mukaan aikuisten vastuu korostuu alle kolmevuotiaiden kohdalla, jotka ovat täysin kyvyttömiä puolustamaan itseään. He rohkaisevat käsittelemään avoimesti myös tiimin heikkouksia.
– Ei riitä, että pitää huolen oman vuorovaikutuksen ja pedagogisen toiminnan laadusta. Jos kerta toisensa jälkeen sulkee silmät kollegan heikkolaatuiselta toiminnalta, on itse osavastuussa, Ahonen sanoo.
Pienin askelin joustavaan matematiikkaan
Mitä jos matematiikantunnilla vertailtaisiin useammin erilaisia ajattelu- ja ratkaisutapoja yhdessä? Mitä jos oikean vastauksen löytämisen sijaan tavoite olisi oppia ajattelemaan ja jäsentämään ajatteluaan?
Tähän keskittyy opettajille suunnattu, neljän yliopiston Joma – Joustavaa matematiikkaa -täydennyskoulutusohjelma. Se kokoaa joustavan matemaattisen ajattelun, tutkimustiedon ja kurssitehtävät käytännönläheisiksi materiaaleiksi eri koulutusasteiden opettajille.
Professori Minna Hannula-Sormunen sekä tutkijat Dimitri Tuomela ja Markus Hähkiöniemi korostavat, että joustavasta ajattelusta on hyötyä monissa oppiaineissa ja elämässä yleensä.
– Kun ratkaisuja mietitään yhdessä, yleiset ongelmanratkaisutaidot, esimerkiksi kokeillen tutkiminen, yleistäminen, kysyminen ja perusteleminen, kehittyvät siinä sivussa, Tuomela summaa.
Joma-ajattelua voi soveltaa koko koulupolun ajan. Hannula-Sormusen mukaan matematiikan ilmiöitä voi bongailla ”matikkalasit” päässä oppilaiden kanssa: laskea huonekaluja tai pohtia matemaattisia suhteita tavaroiden avulla.
– Näin oppilaat oppivat käyttämään matemaattisia taitoja arkitilanteissa ja puhumaan ajattelustaan.
Tutkijat rohkaisevat murtamaan vastauskeskeisyyttä.
Tutkijat rohkaisevat murtamaan opettajajohtoisuutta ja vastauskeskeisyyttä. Uutta asiaa opeteltaessa opettaja ei laskekaan esimerkkilaskua heti vaan tarjoaa sopivasti ennakkotietoa ja oppilaat yrittävät ensin itse.
– Näin erilaiset ajattelutavat tulevat yleensä esiin, Hähkiöniemi sanoo.
Ilmaisia opetusarjen ohessa tehtäviä Joma-verkkokursseja on 17. Kursseilla on ollut jo yli 7 000 osallistujaa.
– Kursseilta saa valtavan materiaalipankin tehtävämalleja, jotka mahdollistavat joustavamman ajattelun. Tätä on kiitelty paljon, Hannula-Sormunen sanoo.