Oluterän valmistus Turun ammattikorkeakoulun opetuspanimossa on vasta alkutekijöissään, mutta koeputket ovat jo täynnä opiskelijoiden ottamia näytteitä. Keitetyn vierteen makea tuoksu tuntuu nenässä vielä pitkään panimokäynnin jälkeen.
Toisen vuoden insinööriopiskelijoiden projektikoulutuksessa ideana on seurata oluen valmistusprosessia alusta loppuun, siihen loppuun, jossa maistuva ja laadultaan puhtaaksi todettu tuote on pulloissa kylmiössä.
– Kurssin introna on oluen panoa kotipanimotyyliin ja sen jälkeen vähän fiksummilla tuotantolaitteilla. Oluesta ja valmistustekniikasta tehdään projektitöitä viiden opiskelijan ryhmissä, kemiantekniikan opettaja, laboratorioinsinööri Jaana Vaskikari kertoo.
Opiskelijoiden käytössä kemiantekniikan laboratoriossa on 200 litran mäskäys- ja keittolaitteisto, joka kapasiteetiltaan vastaa pientä käsityöläispanimoa. Panimolaitteiden lisäksi laboratoriossa ovat tuotetutkimuksen mitta- ja analyysilaitteet.
Vaskikarin mukaan yksi pienpanimoita alati askarruttavista asioista on happi: se, miten ilman happi oluen panemisen eri vaiheissa pääsee olueen ja miten se siellä vaikuttaa haitallisesti aromeihin.
Koulutukseen happi kytkeytyy osana projektioppimista eli tekemällä oppimisen CDIO-mallia. Hapen haastavaa käyttäytymistä opitaan tutkimaan erityisellä analyysilaitteistolla. Rima ainakin on korkealla, sillä ”happi on niin iso ongelma, ettei sitä pienessä CDIO-projektissa ratkaista”.
CDIO eli Conceive, Design, Implement, Operate tarkoittaa käytännönläheistä projektia tai ongelmaa, jonka kautta opiskelijat tutustuvat alaansa. Sama pätee osittain opettajaankin. Jaana Vaskikarille oluen paneminen on ”kemian prosessi prosessien joukossa”. Vasta laitteiston saapuessa oppilaitokseen hän alkoi tutustua alaan.
– Tämä toimii nyt hyvin; kasassa on oluen huuruihin sitoutunut ja innostunut opiskelijaryhmä.
Ammattikorkealla on Valviran lupa oluen, viinin ja hedelmäviinin valmistukseen opetus- ja tutkimustarkoituksessa. Niitä saa valmistaa kemiantekniikan laboratorion tarkasti määritellyissä tiloissa.
Alkoholilainsäädännön muutos tuli voimaan maaliskuun alussa. Pienpanimot saavat nyt vahvat oluensa ruokakauppoihin ja voivat lisäksi myydä tuotteitaan suoraan valmistuspaikasta. Paniomoalan koulutuksen kysyntään höllentynyt laki ei Vaskikarin mukaan ole vielä ehtinyt vaikuttaa.
– Meillä yritettiin ulos myytävää pienpanimotoiminnan perusteiden koulutusta vuosi sitten. Sille kaavaillaan jatkoa, mutta tärkeämpää meille on kuunnella pienpanimoiden tarpeita ja säätää koulutusta sen mukaan. Haluamme olla avuksi pienpanimoiden toi-minnan kehityksessä ja samalla kasvattaa omaa ja opiskelijoiden osaamista panimotoiminnan avulla, Vaskikari sanoo.
Insinöriopiskelijoiden panimokurssin lisäksi Turun amk järjestää yhdessä Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa kaikkien kolmen oppilaitoksen opiskelijoille yhteisiä olutkursseja ammattikorkean laboratoriossa. Kurssit tulevat aina täyteen.
Yhteiskursseilla on valmistettu olutta kotipanimomittakaavassa: 20 litran määriä. Kurssin on seitsemän vuoden aikana suorittanut nelisensataa opiskelijaa.
– Lyhytkurssilla ei ole esitietovaatimuksia, joten vaikkapa luokanopettajaopiskelija voi osallistua kahden opintopisteen kurssille. Tavoitteena on vain valmistaa juotavaa olutta, verkostoitua eri korkeakoulujen opiskelijoiden kanssa, nauttia englanninkielisestä opetuksesta – ja oluesta.
Koulutuksesta on vastannut oluthifistelijänä tunnettu Åbo Akademin biokemian professori Mark Johnson avustajineen.
Yksi pienpanimoita alati askarruttavista asioista on happi.
Tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulussa on meneillään hanke pienpanimoiden kilpailukyvyn kehittämiseksi. Sitä rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
– Koko ajan pitää kehittää uutta. Olutala on kuitenkin vain pieni sektori opetustoimintamme kokonaisuudessa, joka kattaa kemiaa, mikrobiologiaa, bio- ja elintarviketekniikkaa, materiaalitekniikkaa sekä paljon muuta, Vaskikari avaa.
Kysyn panimossa työskenteleviltä insinööriopiskelijoilta, näkevätkö he tulevaisuutensa humalan tuoksuisina käsityöläisinä ja olutalan yrittäjinä. Innostuksen tuntu ei aivan valtavana kupli katossa, mutta asioista selvillä nuoret ovat. Yksi perustelee, miksi pienpanimoiden asema on edelleen epäselvä, ja toinen haikailee mahdollisuutta mikropanimoihin.
Turun amkin olutkurssit ovat toimineet herätteenä usealle nykyiselle panimoammattilaiselle. Valmistuneita insinöörejä on panimoissa töissä muun muassa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla. Aivan huipulle päästäkseen teollista koulutusta pitää hakea ulkomailta, lähinnä Saksasta. Esimerkiksi panimomestarin titteliä ei Suomesta saa.
Lopuksi tiskiin muodikas sana ja laaja sisältö: innovaatiopedagogiikka. Sen sanotaan muokkaavan opettajan roolia kohti valmentajuutta.
Jaana Vaskikari on hetken hiljaa ja vastaa:
– Meillä innovaatiopedagogiikka kohtaa muuttuvan työelämän tarpeet – opetusta siis kehitetään vastaamaan siihen. Minun tavoitteeni on vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Käytännössä opiskelijat saavat itse ottaa selvää, suunnitella ja toteuttaa sekä toimia projektiryhmässä eri tehtävissä. Opettajan rooli on ohjata ja seurata, ettei homma mene ihan metsään.
Teoriaa ja käytäntöä Keudassa
Ammattioppilaitos Keuda järjestää olutkoulutusta Keravalla. Olutta tehdään opiskelijatyönä panimonhoitajan ohjauksessa sekä oppilaitoksen omaan ravintolaan että muutamiin lähiseudun pubeihin.
Oppilaitoksen tunnettuja tuotteita ovat vahvat olutlaadut Vaalea ja Tumma sarvi. Keudan opetuspanimo on Suomen pienpanimoliiton jäsen.
Keudan olutkoulutus sisältyy prosessinhoitajan toisen asteen tutkintoon. Entä minkälaista osaamista ja asiantuntemusta opettajalta vaaditaan?
– Opetan oluen valmistuksen periaatteet teoreettisen osaamiseni ja käytännön kokemukseni kautta, kemian alan tuntiopettaja Mari Kuusela sanoo.
Keudassa olutopetus on kirjaimellisesti käymistilassa, sillä Kuuselan kollega, vastaava panimonhoitaja, on juuri jäämässä eläkkeelle.
Keuda on bioteknisten prosessien hallinta -opintotokokonaisuudellaan pyrkinyt vastaamaan pienpanimoiden tarpeisiin.
– Koska valmistamme erikoisoluita, moni opiskelija innostuu koulutuksen aikana aiheesta, Kuusela kertoo.