Pulpetit olivat rinta rinnan, ja niiden välissä piti luikerrella varpaillaan. Yksi luokka oli käytävällä.
Näin Äkäslompolon koulun apulaisrehtori ja luokanopettaja Outi Koli kuvaa viime vuosikymmenen kouluvuosia.
Kun Koli aloitti alakoulun kolmantena luokanopettajana 2002, oppilaita oli 37. Viime syksynä oppilaita oli jo 73 ja luokanopettajia seitsemän. Välillä lasten määrä on käynyt yli sadassa.
Ahtaus helpotti uuden hirsikoulun valmistuttua vuonna 2017. Vanhaan kouluun tehtiin ruokala sekä luokat taito- ja taideaineiden opetukselle.
Samana vuonna myös Ylläsjärvelle kohosi uusi koulu. Se korvasi kuudentoista kilometrin päässä olleen 34 oppilaan Kurtakon kyläkoulun. Viime syyskuussa Ylläsjärven koulussa oppilaita oli jo 76, opettajia viisi.
Väkeä seudulle vetää Ylläs. Matkailuala työllistää ihmisiä pidemmiksi ja lyhyemmiksi ajoiksi. Osa tulijoista hyödyntää etätyömahdollisuuksia ja muuttaa luonnon sekä harrastusmahdollisuuksien vuoksi.
Ja kun asukasmäärä kasvaa, tarvitaan lisää väkeä huolehtimaan peruspalveluista, esimerkiksi kouluista ja päiväkodeista.
Toukokuun toiseksi viimeinen tiistai alkaa Ylläsjärven koulussa kello 8.25. Sää on pilvinen ja kylmä, mutta Heli Ahosen luokassa raikuvat keväiset metsät, keväiset kukkaset. Ekaluokkalaiset harjoittelevat kevätjuhlaa varten.
Koulussa on ykkösluokan lisäksi kolme yhdysluokkaa: eskareiden ja kakkosten ryhmä, kolmos–neloset ja viitos–kuutoset. Tänään mikään porukka ei opiskele koko päivää oman opettajan kanssa. Ahosen oma luokka on viitos–kuutoset.
Vaikka Ylläsjärven koulua laajennettiin viisi vuotta sen rakentamisen jälkeen, tilat eivät riittäisi seitsemälle erillisluokalle. Välillä pienluokat ja varasto taipuvat terveydenhoitajan tai koulukuraattorin vastaanotoksi.
Laaja-alainen erityisopettaja on osan viikosta Ylläsjärvellä ja osan Äkäslompolossa. Oppimisen tuen uudistuksessa koulut ovat saaneet lisäksi yhteisen erityisluokanopettajan. Ylläsjärvellä erityisluokanopettaja jakaa luokanopettajien opetusvastuuta samanaikaisopetuksessa.
Yhdysluokka-arkea helpottavat jakotunnit, joissa hyödynnetään opettajien vahvuuksia. Heli Ahonen opettaa musiikkia ja englantia, apulaisrehtori Kimmo Mäki käsitöitä ja liikuntaa ja ekaluokan opettaja Henna Koivisto ruotsia ja englantia.
Opettajien mielestä hyvä puoli järjestelyssä on se, että oppilaat tulevat tutuiksi heille kaikille ja kasvatustyötä tehdään yhdessä.
Oppilaat tulevat tutuiksi kaikille, ja kasvatustyötä tehdään yhdessä.
Kello 8.40 kolmoset ja neloset pelaavat pesäpalloa apulaisrehtori Kimmo Mäen kanssa.
Mäki kertoo, että Ylläsjärven koululaisilla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen ulkoliikuntaan. Sen sijaan sisäliikuntatilat puuttuvat.
– Täältä on matkustettu sisäliikuntatunneille Äkäslompolon kouluun kerran lukukaudessa, Mäki sanoo.
Seitsemäntoista kilometrin matka taittuu tilausbussilla. Pidemmän päälle se on kallista ja syö aikaa opetuksesta.
Tilanne korjaantuu keväällä 2026, kun koululle valmistuu oma sisäliikuntahalli.
Kyläyhdistys on ajanut liikuntahallin rakentamista Ylläsjärvelle useamman vuoden ajan. Syksyllä 2023 se oli jo kunnan talousarviossa, mutta rakentamiseen varatut rahat oltiin pudottaa pois investointisuunnitelmista.
OAJ Kolari reagoi käänteeseen lähettämällä valtuutetuille kannanoton, jossa sisäliikuntatilan tarvetta perusteltiin opetussuunnitelman toteuttamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös paikallislehti Luoteis-Lappi tarttui asiaan, ja päättäjien kelkka saatiin kääntymään.
Jännitys päättyi kesän kynnyksellä, kun kunnanvaltuusto myönsi liikuntahallin rakentamiseen tarvittavan lisärahoituksen.
Laura Stenin luokassa puhutaan siansaksaa. Sten on ykkösten ja kakkosten opettaja.
– Tsumi tsukiaaa, kakkosluokkalainen Hemmo selittää ja elehtii vauhdikkaasti.
– Haluat esitellä tässä hienoa venettä, Vilma tulkkaa.
Koko luokka kikattaa.
Stenin koti on Äkäslompolossa. Hän työskenteli ensin vuoden Kolarin peruskoulussa, ja nyt on päättymässä toinen lukuvuosi Ylläsjärven koulussa.
Stenin työsopimukset ovat olleet vuoden määräaikaisuuksia. Myös uusi lukuvuosi alkaa määräaikaisella sopimuksella Ylläsjärvellä.
– Jos saisin vakituisen viran, tietäisin, että jään, Sten sanoo.
Tulijoita olisi muitakin. Kun Stenin hoitama virka Ylläsjärvellä oli keväällä auki, hakemuksia tuli 41. Äkäslompolon määräaikaista luokanopettajan virkaa haki 55 opettajaa.
Rekrytoinneissa painaa pätevyyden lisäksi se, kuinka tosissaan tulijat ovat.
Sten muutti paikkakunnalle Helsingistä vapaalaskun ja muiden talvilajien vuoksi. Ulkoilmaharrastukset ovat tuoneet seudulle muitakin opettajia.
Osa taas on halunnut takaisin kotikonnuilleen. Esimerkiksi ekaluokan opettaja Henna Koivisto palasi Kolariin opiskelujen jälkeen.
Vuoden 2017 jälkeen Kolarin perusopetukseen on perustettu kaksi uutta luokanopettajan virkaa ja yksi määräaikainen tuntiopettajan virka luokanopettajan kelpoisuudella. Lisäksi oppimisen tuen uudistuksen myötä avataan kolme määräaikaisen tuntiopettajan paikkaa erityisopettajan kelpoisuudella.
Ylläsjärven opettajien paikoista neljä on vakituisia. Oppilasmäärän kehitys vaikuttaa siihen, tarvitaanko koulussa jatkossakin viides opettaja vai järjestetäänkö opetus muutoin. Tähän saakka oppilasmäärä on enimmäkseen kasvanut.
Kymmenen aikaan kolmos–nelosten järjestäjät hakevat ruokakärryt luokkaan, nostavat salaatit, leivät ja muut tykötarpeet matalan kaapin päälle sekä päästävät muutaman oppilaan kerrallaan hakemaan annoksen. Muut lukevat pulpettikirjoja.
Luokanopettajaa Anu Kurvista ei operaatioon tarvita, vaikka tilassa on koko Kolarin suurin luokka, 26 lasta. Opetusryhmän raja menee 28:ssa. Enempää tilat eivät vedä.
Matkailukylien kouluissa oppilasmäärä voi elää nopeasti. Edellisen lukuvuoden mittaan Kurvisen luokalle tipahteli kolme lasta.
– Silloin tuntui, että koko vuosi on ryhmäyttämistä. Luokassa oli jatkuvasti jokin myllerrys menossa.
Osa perheistä muuttaa vuodeksi. Joskus perheet asuvat paikkakunnalla vain matkailusesongin ajan. Ryhmädynamiikka muuttuu, kun luokalle tulee oppilaita, mutta myös silloin, kun joku lähtee.
Sekä Ylläsjärven että Äkäslompolon oppilaat ovat kuitenkin tottuneet ottamaan tulokkaat porukkaan. Jollekulle uudesta oppilaasta voi tulla puuttuva kaveri.
Ryhmäyttämisen lisäksi opettajille tulee lisätyötä uuden oppilaan tietojen vaihtamisesta. Kurvinen esimerkiksi soittaa aina uuden oppilaan edelliselle opettajalle.
Opetusta pitää myös räätälöidä, jos yhdysluokalle tuleva oppilas on opiskellut aiemmin oman luokka- tasonsa mukaan.
Kello 11.09 Henna Koivisto ohjeistaa ekaluokkalaiset hakemaan käytävän toisesta päästä paperista askarrellun kynän ja lukemaan siihen kirjoitetun sanan.
KA-SA. NU-TE. ET-LÄ. NE-NÄ.
Epäsanat toiseen pinoon, oikeat toiseen
Koivisto käyttää mielellään toiminnallisia opetusmenetelmiä, mutta neljäntoista oppilaan kanssa pienestä luokasta loppuu nopeasti tila.
Matkailukylien oppilasmäärät vaikuttavat opetukseen myös yläkoulussa Kolarin kirkonkylällä. Yläkoulun ja lukion biologian ja maantieteen opettaja Minttu Haapanenkin haluaisi opettaa toiminnallisesti, mutta aika ei riitä.
Haapanen joutuu rajaamaan työtään, jotta kuormitus pysyisi kohtuullisena. Kuluneena lukuvuonna hänellä oli 26 viikkotuntia opetusta ja yhdeksän kirjoittavaa opiskelijaa. Tänä lukuvuonna biologian ja maantieteen kirjoittajia voi olla 18–23.
– Teetän oppilailla mahdollisimman vähän sellaisia töitä, joista tulee tarkistettavaa. En työskentele iltaisin, Haapanen sanoo.
Valinnaisia kursseja ei ole mahdollista tarjota. Ylitunteja tulee ilman niitäkin.
Tunneista ei kuitenkaan riitä kahdelle biologian ja maantiedon opettajalle. Sen sijaan vaikkapa matematiikan ja biologian aineyhdistelmällä voisi riittääkin, Haapanen arvioi.
Matkailukylissä koulujen ympäristö on erilainen kuin Kolarin kirkonkylällä ja kunnan eteläpäässä Sieppijärvellä.
OAJ Kolarin puheenjohtaja Heidi Horttainen kertoo, että paikallisyhdistys pyrkii tasapuolisuuteen. Sitä luovat esimerkiksi hallituksen kokoonpano ja se, että tilaisuuksien järjestämisessä otetaan huomioon kunnan sisäiset välimatkat.
Kun opettajat kohtaavat syysretkellä tai kevätkokouksessa hyvän ruoan äärellä, he pääsevät tutustumaan eri puolilla kuntaa työskenteleviin kollegoihin ja vaihtamaan kokemuksia.
Esimerkiksi koulujen erilaiset retkikäytännöt ovat puhututtaneet kunnanvaltuustossa asti. Äkäslompolon koulussa retkeillään paljon, mutta toisissa kouluissa harvemmin.
Oppilasmääriä ei voi ennustaa syntyvyyden perusteella.
Sivistyslautakunta hyväksyi helmikuussa ohjeistuksen, jonka mukaan koulujen tulee suhtautua retkiin myönteisesti, mutta niiden järjestäminen on opettajille vapaaehtoista.
– Kaikkein tärkeintä olisi keskustella säännöistä ja käytänteistä, jotta toimintatavat esimerkiksi oppilaiden rikkeiden suhteen olisivat kaikilla kouluilla samat, Horttanainen sanoo.
Koko alakoulua yhdistää se, että erityisopettajan lisäksi erityistä tukea antavat inkluusiomallin mukaisesti myös luokanopettajat. Kuluneena lukuvuonna opettajille, joiden luokissa on erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, saatiin neuvoteltua työn vaativuutta lisäävistä tehtävistä maksettava tva-lisä.
Seuraavaksi neuvotellaan siitä, maksetaanko yhdysluokkien opettamisesta lisäkorvausta ja miten ryhmäkoko vaikuttaa korvaukseen.
Kun Kolarissa tehtiin reilu kymmenen vuotta sitten kouluverkkoselvityksiä, joissain Äkäslompolon koulun luokissa 70 prosenttia oli muualta tulleita ja vain 30 prosenttia Kolarissa syntyneitä.
– Tunturialueella oppilasmääriä ei voi ennakoida pelkästään syntyvyyden perusteella, koska matkailuun liittyvä muutto tuo lapsiperheitä tunturiin, Koli sanoo.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kolarin väestö kasvaa edelleen seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.
Ylläsjärven ja Äkäslompolon kouluihin tulee paljon kyselyitä koulupaikasta. Lopulta uuden oppilaan tulemisen kouluun voi ratkaista asunto. Perheille sopivia vuokra-asuntoja on kylistä hankala löytää. Kolin mukaan kallis vuokrataso yllättää osan tulijoista.
Osa perheistä tulee vuodeksi, mutta päättääkin jäädä pidemmäksi aikaa. Outi Kolin ja Ylläsjärven koulun apulaisrehtorin Kimmo Mäen mukaan päätöksiin vaikuttavat luonnon lisäksi matkailukylien palvelut, valokuituyhteydet, kyläyhteisö – ja hyvät koulut.
Kolarista on haastateltu lisäksi luokanopettaja, Jukon pääluottamusedustaja Sanni Arvolaa, luokanopettaja Sanni Nordbergia ja sivistystoimenjohtaja Juha Väisästä.
Kittilän valttikortti on Levi
Helmikuussa julkaistussa EVP-indeksivertailussa Kolari sijoittui Suomen kunnista yhdeksänneksi heti Tampereen jälkeen. Finnish Consulting Groupin ja siihen kuuluvan konsultointitoimisto MDI:n kehittämä EVP-indeksi mittaa kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa.
Naapurikunta Kittilän sijoitus oli vielä kovempi. Edelle kirivät vain Espoo ja Helsinki.
Kittilän valttikortti on Levi-tunturi Sirkan kylässä. Lisäksi Kittilässä työllistää Euroopan suurin kultakaivos.
Sirkan koulu oli vielä 1980-luvulla muutaman kymmenen oppilaan ja kahden opettajan kyläkoulu. Nyt se on kaksisarjainen alakoulu, jossa oli viime lukuvuonna parhaimmillaan 173 oppilasta. Opettajia Sirkassa on yhteensä 17.
– Yleisopetuksen opettajien lisäksi meillä on kaksi erityisluokanopettajaa, kaksi laaja-alaista erityisopettajaa ja valmistavan opetuksen opettaja, rehtori Eeva Hanhivaara kertoo.
Kittilän kuntatalous on elinvoimainen, ja päättäjät suhtautuvat myönteisesti koulutukseen. Esimerkiksi ryhmäkoot ovat varsin kohtuulliset, alakouluissa 12–20 ja yläkoulussakin 14–20 oppilasta.
Kittilästä on haastateltu luokanopettaja, Jukon pääluottamusedustaja Elina Sinisaarta ja sivistystoimenjohtaja Petteri Kinnusta.