Palkan pitäisi kehittyä pitkällä aikavälillä niin, että sillä pystyy maksamaan kohoavia elinkustannuksia. Tätä toivoo konetekniikkaa opettava Tuukka Roiha meneillään olevilta yksityisen opetusalan ja ammatillisen aikuiskoulutuskeskusten neuvotteluilta.
Roiha on ammatillista koulutusta Hyvinkään ja Riihimäen alueella tarjoavan Hyrian luottamusmies.
– Paikallisia eriä saa olla, mutta niiden osuus täytyy pitää rajattuna. Ongelmana on, että niiden jakoperusteet eivät ole läpinäkyviä. Niinpä työnantaja jakaa ne viime kädessä haluamallaan tavalla.
Jos perusteet olisivat yhtäläisesti kaikkien tiedossa, työntekijät pystyisivät kehittämään osaamistaan niin, että se vastaisi paremmin myös työnantajan toiveita, Roiha uskoo.
Myös Tampereen yhteiskoulun luottamusmies Markus Luomajoki toivoo, että yksityisen opetusalan tuleva palkkaratkaisu kompensoisi inflaation vaikutusta. Hänkään ei lisäisi paikallisten erien osuutta, vaan painottaisi yleiskorotusta.
Luomajoki pitää tärkeänä, etteivät työehdot ja palkat ala oleellisesti eriytyä yksityisten ja kunnallisten koulujen välillä.
– Tällaista kuilua ei saa päästää kasvamaan.
Parannuksia Luomajoki haluaisi myös joihinkin muihin sopimuskohtiin.
– Esimerkiksi opetusvelvollisuuksien eroja olisi hyvä tarkastella tasa-arvoistamisen näkökulmasta.
OAJ tavoittelee yleiskorotuspainotteista ja ostovoimaa turvaavaa palkkaratkaisua. Lisäksi haluamme kehittää palkkausjärjestelmiä, neuvottelujohtaja Petri Lindroos tiivistää yksityisen opetusalan neuvottelutavoitteet.
OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Ammattiliitto Jyty ja Sivistysala Sivista aloittivat neuvottelut uusista työehdoista ja palkankorotuksista karkauspäivänä. Nykyinen sopimus päättyy 31.3.
OAJ tavoittelee tulosta aina neuvottelemalla.
– Järjestöllisiä toimia voidaan joutua harkitsemaan, jos neuvottelut eivät muutoin etene, Lindroos sanoo.
Järjestö kohottaa järjestöllistä valmiutta kaikkien neuvottelukierrosten edellä, sillä se tuo lisää neuvotteluvoimaa.
– Työrauhavelvoite päättyy, kun sopimus päättyy, Lindroos muistuttaa.
Paikallisia eriä saa olla, mutta niiden osuus täytyy pitää rajattuna.
Kevään palkkaneuvottelut koskevat yli 5 000:ta yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa ja noin 460:tä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa työskentelevää OAJ:n jäsentä.
Kunnan opetusalalla neuvotellaan koko sopimuksesta vasta keväällä 2025. Kunta-alalla solmittiin kesällä 2022 kolmivuotinen virka- ja työehtosopimus, minkä lisäksi sovittiin viisivuotisesta palkkaohjelmasta.
Yksityisen ja kunnan opetusalan välillä ei ole palkkatilastojen mukaan ollut merkittävää palkkaeroa. Loppupalkat ovat olleet yksityisellä opetusalalla jopa hieman paremmat.
– On riski, että palkkakehitys alkaa eriytyä tulevina vuosina. Siksi myös yksityisellä opetusalalla on tarpeen sopia palkkakehityksen turvaamisesta. Se on myös vetovoima- ja kilpailutekijä, Lindroos perustelee.
Entä mikä on työnantajien lähtöajatus neuvottelujen käynnistyessä?
– Sivistan tavoitteena on kehittää työehtosopimusta nykykustannustasolla siten, että se kohtelisi työntekijöitä nykyistä tasapuolisemmin ja huomioisi työelämän muutokset, johtava työmarkkina-asiantuntija Tari Aho sanoo.
Hänen mukaansa tavoitteen toteutuminen saattaisi merkitä yksittäiselle työntekijälle menetyksiä mutta olisi isossa kuvassa oikeudenmukainen kaikille.
-
Seuraa neuvotteluja: oaj.fi/oajneuvottelee
Näin neuvottelut etenevät
Sopimusneuvottelujen alkajaisiksi työnantaja esittää talousnäkemyksensä ja kertoo mielipiteensä sopimuksen kehittämistarpeista. Seuraavaksi palkansaajat perustelevat omia tavoitteitaan.
– Tästä edetään kohti yksityiskohtaista työehtojen käsittelyä, mikä voi kestää pitkäänkin, neuvottelupäällikkö Pasi Repo OAJ:stä kertaa.
Lopulta työnantaja tuo pöytään palkankorotusesityksensä. Jotta neuvottelutulos voisi syntyä, täytyy löytyä yhteinen näkemys palkankorotuksista, työehdoista ja sopimuskauden pituudesta.
OAJ:n neuvottelutavoitteita valmistelee tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta ja niistä päättää hallitus. Tupa-toimikunta ottaa kantaa neuvottelutulokseen, jonka senkin hyväksyy hallitus.
Tavoitteita valmistelevat ja sopimuksista päättävät näin jäsenistön valitsemat edustajat.