Amkit saivat oman työehtosopimuksen

Ammattikorkeakoulujen ensimmäisessä omassa työehtosopimuksessa yleiskorotus on 2,7 prosenttia ja paikallinen erä 0,4 prosenttia. Palvelussuhteen ehtoihin ei tule heikennyksiä.

Keskeistä sopimuksessa on, että palkkaratkaisu turvaa ostovoiman ja yleiskorotus sovittiin paikallista erää suuremmaksi.

Sopimuksen sisällössä ei ole isoja muutoksia verrattuna nykyiseen.

– Sopimusta on lähinnä päivitetty, ja siellä on pieniä parannuksia. Tärkein juttu on, että nyt on olemassa ammattikorkeakoulujen oma sopimus, neuvottelujohtaja Petri Lindroos OAJ:stä sanoo.

Aiemmin ammattikorkeilla oli oma liite yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa.

Uusi työehtosopimus koskee lähes 4 000:ta OAJ:n jäsentä 21 ammattikorkeakoulussa. Sopimus astuu voimaan maanantaina 1.4.

Sopimuksen neuvottelivat OAJ, Sivistysala Sivista ja Ylemmät toimihenkilöt YTN.

 

Akavalainen yksityisen sektorin neuvottelujärjestö YTN on uusi neuvottelija amk-sopimuksessa.

– Työnjako on selkeä. Opetushenkilöstön kokonaisuudesta vastaa OAJ. YTN lähtee kehittämään muun kuin opetushenkilöstön, kuten tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien, palvelussuhteen ehtoja, Lindroos kertoo.

Ammattikorkeakouluissa henkilöstöryhmien raja on kuitenkin veteen piirretty.

– Amkeissa ei tehdä puhtaasti opetustyötä tai tki-työtä. Työ on eri suhteissa sekoitusta niistä.

Amkeissa työskentelevät ovat jo kyselleet, miten OAJ:n ja YTN:n välinen työnjako vaikuttaa edunvalvontaan.

– Luottamusmiehet vaihtuvat, ja OAJ:n luottamusmies vastaa opetushenkilöstön paikallisesta edunvalvonnasta.

Aiemmin luottamusmiehet ovat olleet JHL:stä ja Ammattiliitto Jytystä.

 

Jos uuden työehtosopimuksen soveltamisesta tulee opetushenkilöstön osalta riitaa, OAJ:n luottamusmies hoitaa järjestönsä jäsenten asioita.

OAJ:n luottamusmiehellä on myös mahdollisuus hoitaa tietyissä tilanteissa YTN:n liittoihin järjestäytyneen opetushenkilöstön asioita.

– Tiedämme, että YTN:n liitoissa on opetustyötä tekeviä, joten tki-työtä tekevän opetushenkilöstön asiat hoitaa viime kädessä aina OAJ, Lindroos sanoo.

Työehtosopimuksista YTN ja OAJ neuvottelevat yhdessä.

 

Ammattikorkeakouluissa ei ole palkkausjärjestelmää. Kaikki neuvotteluosapuolet ovat valmiita keskustelemaan sellaisen luomisesta. Tämä tuli ilmi päättyneissä neuvotteluissa.

– Esimerkiksi OVTES:n puolella meillä on tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen tunnistava järjestelmä, Lindroos sanoo.

Nyt osapuolten kesken on sovittu jatkuvan neuvottelun periaatteesta eli vuoropuhelu jatkuu sopimuskauden aikana.

– Samalla tarkastelemme myös palkkausjärjestelmän rakentamista.

Käytännössä palkkausjärjestelmä huomioisi paremmin henkilöstön työn ja työn muutoksen.

– Ei ole vain yhtä ammattikorkeakoulun opettajan tehtävää, joka monistuu kaikille samanlaisena. Työnkuvissa on aina omia erityispiirteitä, joita voitaisiin palkita rahallisesti, Lindroos tiivistää.

Hän ennustaa, että jatkossakin ammattikorkeakouluissa sovitaan paikallisista eristä. Siinäkin palkkausjärjestelmästä olisi hyötyä.

– Kun paikallisia eriä tulee ja luottamusmies neuvottelee paikallisesti, hän tietäisi, mihin on tarve laittaa rahaa. Koska palkkausjärjestelmää ei ole, paikallisten erien neuvottelu perustuu kokonaisarvioon.