Vuosityöaikakokeilun aineenopettajat ovat Mankolassa

Sopisiko vuosityöaika aineenopettajille? Tätä on tutkailtu Mankolan yhtenäiskoulussa elokuusta lähtien. Kokeiluun liittyviä kysymyksiä setvitään koko työyhteisön yhteisissä vta-porinoissa sekä rehtorin ja luottamusmiehen pakeilla.

Harjoiteltu etukäteen kemian demonstraatio. Korjattu historian kirjoitelmia. Haettu mielipidekirjoituksia mediasta, luettu nuortenkirjaa. Hankittu liikuntavarusteita, järjestetty kilpailumatkaa.

Siinä esimerkkejä tehtävistä, joiden vaatiman ajan jyväskyläläisen Mankolan koulun opettajat ovat syksyn aikana kirjanneet työajanseurantaan Kirstuksi nimetyllä mobiilisovelluksella.

– Aiemmin oletettiin, että opettaja hoitaa tuon kaiken opetustyönsä ohessa, liikunnan ja terveystiedon opettaja Janne Nummela sanoo.

Esimerkiksi kieltenopettajalta saattoi kulua yhden kansainvälisyysprojektin matkan valmisteluun kymmeniä tunteja työaikaa, jota ei korvattu mitenkään.

Työajanseuranta otettiin käyttöön opettajien aloittaessa vuosityöaikakokeilun elokuussa. Kolmivuotisella kokeilulla pyritään ottamaan niskalenkki uusista työtehtävistä, joita opettajalle tulvii ovista ja ikkunoista.

Mankola on vuosityöaikaa parhaillaan kokeilevista yhdeksästä peruskoulusta ainoa, jossa on myös yläluokkia. Koulussa työskentelee 39 aineen- ja erityisopettajaa sekä 11 luokanopettajaa.

 

Joulukuun alussa joukko Mankolan aineenopettajia on kokoontunut jouluiseen kahvipöytään puntaroimaan syksyn kokeilukokemuksia.

– Minulle tämä on kokeilu, jossa tutkitaan ja vertaillaan opetusvelvollisuustyöajan ja vuosityöajan hyviä ja huonoja puolia, rehtori Pipsa Teerijoki tuumaa.

Kokeilun kokemukset ovat Mankolassa plussan puolella.

Ajatuksena vuosityöajassa on, että jokaiselle tehtävälle pitää varata oma aika.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Anna-Riikka Ollila ja historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Rosti ovat tyytyväisiä siihen, että nyt Kirstuun kilahtaa myös työaika, joka luokanohjaajalta kuluu arviointikeskusteluihin ja oppilaiden tukeen liittyviin palavereihin.

– Aiemmin luokanohjaajan työhön oli varattu yksi oppitunti viikossa, mutta eihän se mihinkään riittänyt, opettajat toteavat.

Kummastusta puolestaan on herättänyt esimerkiksi taukojen käyttö.

Ajatuksena vuosityöajassa on, että jokaiselle tehtävälle pitää varata oma aika. Tarkoitus on budjetoida esimerkiksi kopioiden ottamiselle tai kokeiden tarkistamiselle työaikaa. Niitä ei siis pitäisi pyrkiä tekemään tauolla oppitunnin jälkeen, koska se aika olisi hyvä käyttää lepäämiseen.

Välitunti on osa 60 minuutin mittaista oppituntia ja siten se on jo maksettua työaikaa, jolloin tuolle ajalle ei voi kirjata muuta työtä.

– Olemme kuitenkin tottuneet käyttämään tauot tehokkaasti hyväksi. Tulee mieleen, että rangaistaanko tässä opettajaa tehokkuudesta. Itse otan tauolla mielelläni koepinkan korjattavaksi enkä malta jutella kollegoiden kanssa, matematiikanopettaja Outi Jokinen ihmettelee.

Opettajien aloitteesta taukojen käyttöä onkin Mankolassa hieman viilattu. Pitkällä välitunnilla tehtävän oppilaskunnan ohjaamisen saa kirjata työajaksi, koska koulupäivän jälkeen tehtävää ei voi suorittaa.

Myös sairausloma on tarkoitettu lepäämiseen, eikä silloin pitäisi tehdä työhön kuuluvia tehtäviä.

– Meillä on kuitenkin sovittu, että jos opettaja ohjeistaa sijaista sairauslomallaan, hän saa kirjata siitä työajaksi kolmekymmentä minuuttia, teknisen työn opettaja, varapääluottamusmies Turo Pakka kertoo.

 

Mankolassa kokeiluun lähdöstä äänestettiin viime keväänä. Ennen äänestystä opettajat saivat alustavan suunnitelman siitä, mistä osatekijöistä lukuvuoden työmäärä koostuu.

Vuosityöajassa opettaja saa vahvistetun vuosisuunnitelman, jossa eriteltyjä tehtäviä hänen edellytetään tekevän. Jokaisen opettajan palkkapussiin rapsahtaa 2,5 ylitunnilla korotettu palkka, koska kokeilu vaatii uusien käytäntöjen opettelua ja palaveeraamista. Entiseen verrattuna palkka ei ole noussut, jos opettajan työmäärä on edellisvuotta pienempi.

Mankolan koulun oma opettaja Turo Pakka on myös varapääluottamusmies, joka on osannut vastata opettajia askarruttaviin kysymyksiin paikan päällä.

Pakka vietti kevään mittaan paljon aikaa opettajainhuoneessa vastaamassa opettajien kysymyksiin.

– Piirsin palkkeja aanelosille ja avasin esimerkein, miten työaika rakentuu. Kokeilun perusta piti ensin ymmärtää, ennen kuin voitiin mennä yksityiskohtiin.

Mankolan opettajista kolme neljäsosaa äänesti kokeilun puolesta.

Opettajien tehtäviin budjetoitiin aiempien työajanseurantojen pohjalta arvioitu työaika. Ensimmäinen kokeiluvuosi näyttää, miten laskelmat pitivät paikkansa. Sitten niitä päästään tarkentamaan.

Kokeiluun liittyviä kysymyksiä setvitään koko työyhteisön yhteisessä vta-porinoissa tai rehtorin ja luottamusmiehen pakeilla. Rehtori käy opettajien työaikasuunnitelmia ja -kertymiä läpi neljä kertaa vuodessa.

– Siinä samalla on mahdollisuus käydä myös kehityskeskustelua vuosittaisten kehityskeskustelujen lisäksi, Pipsa Teerijoki kertoo.

 

OAJ:n vuoden 2017 työolobarometrin mukaan opettajat tekevät noin 40-tuntista työviikkoa. Myös vuosityöaikakokeilussa opettajan työviikko on noin 40 tunnin mittainen.

Mankolan opettajien mielestä se tuntuu paljolta, sillä opettaminen luokassa vaatii hellittämätöntä tarkkaavaisuutta ja kuormittaa toisella tavalla kuin esimerkiksi toimistotyö rauhallisessa ympäristössä.

– Jos on kuusi tuntia oppitunnilla, ei jaksa tehdä sen jälkeen välttämättä enää kahta tuntia muita töitä, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Rosti sanoo.

Opettajia mietityttää, tuleeko kaikki työ samanarvoiseksi, kun aika ratkaisee.

– Itse asiassa yhdestä oppitunnista maksettava korvaus on suurempi kuin esimerkiksi yhden tunnin mittaisesta kokouksesta maksettava korvaus: 60 minuutin mittaiseen oppituntiin, josta vähintään 45 minuuttia on opetusta, resursoidaan työaikaa aina vähintään 75 minuuttia, Turo Pakka selventää.

 

Vuosityöaikaan liittyy monien opettajien mielissä pelkoa siitä, että työnantajan kontrolli lisääntyy. Nämä pelot eivät ole Mankolassa käyneet toteen.

– Teen samoja asioita ja samoissa paikoissa kuin ennenkin. Kokeilu on tuonut vain työajan seuraamisen ja kirjaamisen, ja sen teen työpäivän päätteeksi muutamassa minuutissa, Anna-Riikka Ollila kiteyttää syksyn saldon.

 

Kokeillen oppia työaikamallista

  • Peruskoulun vuosityöaikakokeilu on meneillään viiden kunnan yhdeksässä koulussa, ja siihen osallistuu parisensataa opettajaa. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko vuosityöaika vastata opettajan työnkuvan muutokseen ja rajata opettajan työtä.
  • Kokeilulla haetaan vaihtoehtoja opettajien työaikamallille, sillä nykyiseen järjestelmään ei olla täysin tyytyväisiä.
  • Kokeilun jälkeen sen tuloksia arvioidaan. Yksi vaihtoehto on jäädä opetusvelvollisuuksiin perustuvaan työaikajärjestelmään. Jos taas kokeilun perusteella päätettäisiin siirtyä vuosityöaikaan, sopimus neuvoteltaisiin uudestaan.
  • Sopimusta ei voi vakinaistaa, jos kokeilun aikana ei saada ratkaisuja ydinkysymyksiin. Kolmivuotinen kokeilu voidaan keskeyttää, jos kokeilijat niin haluavat. Kaikki kokeilut loppuvat viimeistään 31.7.2023.