1. Voidaanko perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa opettajalle määrätä nykyistä enemmän opetusta peruspalkalla?
Kokeilun ensimmäisen vuoden aikana opettajalle voi tulla noin puolitoista tuntia enemmän opetusta tai muuta työtä oman opetusvelvollisuuden alarajaan nähden, mutta kokeilussa opettajan peruspalkkaan kuuluu 2,5 opv-ylituntia.
Opetusta voi siis tulla hieman enemmän, mutta vastaavasti palkkaakin tulee enemmän. Opetustuntien määrässä täytyy muistaa, ettei opettaja voi kieltäytyä ylitunneista opetusvelvollisuuksiin perustuvassa työaikamallissakaan.
Toisena kokeiluvuotena opetuksen määrän kasvattaminen peruspalkalla on mahdollista, jos työnantaja lähtee pudottamaan opettajan sitomattoman eli suunnitteluun ja arviointiin varatun työajan prosenttia 25 prosenttiin. Siksi kyseessä on kokeilu eikä mitään pysyviä määräyksiä ole tehty, koska tämä ongelma on ratkaisematta. Jos työnantaja tiputtaa sitomattoman työajan prosenttia, teemme toki omat johtopäätöksemme tulevaa varten eikä sellaista sopimusta voida hyväksyä.
2. Takaako sopimus oppitunnille suunnitteluaikaa? Jos takaa, niin kuinka paljon?
Takaa. Kokeilusopimuksessa työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sitomaton työaika on tarkoitettu lähinnä opetuksen suunnitteluun, jälkityöhön ja arviointiin.
Jos työnantaja laittaa sitomattomalle työajalle muuta kuin opetuksen suunnitteluun ja jälkityöhön varattua työtä, sitomattoman työajan prosentin tulee nousta. Jos näin ei tapahdu, silloin rikotaan kokeilusopimusta. Tällöin asia ratkaistaan erimielisyysmenettelyssä.
Kokeilun seurannan yksi isoimmista kysymyksistä on, miten voidaan taata riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun, jälkityöhön ja arviointiin. Sopimus ei saa esimerkiksi perustua työntekijän ja työnantajan keskinäiseen hyvään luottamukseen, vaan sen tulee taata tarpeeksi työaikaa jokaiselle opettajalle.
3. Pitääkö opettajalle antaa aikaa ammattitaitonsa ylläpitämiseen esimerkiksi kouluttautumalla? Jos pitää, niin kuinka paljon?
Opettajalle taataan kokeilussa koulutusmahdollisuuksia vähintään nykyisen eli kolmen veso-päivän verran. Kokeilusopimus ei itsessään takaa koulutukseen varattua työaikaa nykysopimusta enempää, mutta se antaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia työajalla kouluttautumiseen.
Jos kokeilukouluissa työskentelevät opettajat osallistuvat koulutukseen, koulutus on automaattisesti sidottua työaikaa. Nyt monet kunnat määräävät opv-järjestelmässä opettajia koulutukseen niin sanotusti omalla ajalla. Vuosityöaikakokeilussa tämä ei ole mahdollista, sillä koulutukset on resursoitu opettajan työaikasuunnitelmaan, joten niistä täytyy maksaa.
4. Onko opetustunnin palkka sama kuin monistustunnin?
Ei. Oppitunti on sidottua työtä, monistaminen sitomatonta työtä.
Vuosityöajassa jokainen oppitunti – kuten kaikki muukin sidottu työ, jonka aikaa ja/tai paikkaa opettaja ei voi päättää – tuo aina sitomattoman työajan prosentin mukaisen lisäarvon sille tunnille. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajalle varataan yhtä oppituntia kohden vähintään 75 minuuttia työaikaa. Samoin on kokouksissa, joissa tunnin kokoukseen on varattu vähintään 75 minuuttia työaikaa.
Kokeilusopimuksessa opetustunti katsotaan siis arvokkaammaksi kuin monistustunti, sillä sidottu työ tuottaa myös sitomatonta työaikaa. Toki tunnin työstä saa tunnin palkan, olipa työtehtävä mikä hyvänsä.
4. Voiko opettaja jättää tekemättä virkaan kuuluvia tehtäviä, kun työaika täyttyy?
Opettaja ei voi kieltäytyä virkaan kuuluvista tehtävistä. Esimerkiksi kodin ja koulun välinen yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin eikä opettaja voi näin ollen jättää töitä tekemättä. Opettajan työsuunnitelmaan kirjataan kaikki työtehtävät. Mikäli työtä ei kirjata, sitä ei ole. Ei ole olemassa tehtäviä, joille ei ole varattu työaikaa.
Jos kokeilussa näyttää siltä, ettei opettajan aika riitä virkaan kuuluviin tehtäviin, hänen täytyy kääntyä ensiksi esimiehensä puoleen. Tällöin keskustellaan yhdessä, mitä työtehtäviä voidaan jättää pois. Vaihtoehtoisesti opettajalle voidaan antaa lisää työaikaa virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.
Jos esimies ei yhteisen neuvonpidon pohjalta resursoi opettajalle työaikaa näihin virkaan kuuluviin tehtäviin, opettajaa auttaa luottamusmies.
5. Kuka määrittää yksittäiselle opettajalle tulevan sidotun ja sitomattoman ajan määrän?
Työnantaja päättää työajan resursoinnista, mutta työaikasuunnitelman tekevät opettaja ja esimies yhdessä.
Lähtökohtana on se, että työtehtäviin varataan niihin tarvittava aika. Jos esimies ei anna työaikaa johonkin tehtävään, niin opettaja ei sitä työtehtävää tee. Jos tehtävä tulee laista eikä esimies anna työtehtävälle työaikaa, asia pitää riitauttaa.
6. Voiko työnantaja määrätä opettajalle opetettavaksi vuodessa 1 700 tuntia – yli 40 tuntia viikossa – perustuntipalkalla?
Ei voi. Työnantaja voi direktio-oikeudellaan määrätä opettajalle työtä 1 700 tuntiin asti, mutta koko tuntimäärä ei voi olla opetusta. 1 700 tunnin vuosittaiseen työaikaan kuuluu myös sitomaton työaika, jota on vähintään neljäsosa opettajan työajasta. Lisäksi osa sidotusta työajasta menee ys-aikaan, kokouksiin ja vesoihin.
Lisätyö maksetaan 1 700 tuntiin asti yksinkertaisena tuntipalkkana tunti tunnista -periaatteella. Jos vuosittainen työaika ylittää opettajan suostumuksella yli 1 700 tuntia, sen ylittävä työmäärä korvataan puolitoistakertaisena tuntipalkkana.
Kokeilusopimuksessa ei ole opetustuntikattoa, kuten ei ole nykyisessäkään sopimuksessa. Jos opettajalle tehtäisiin työaikasuunnitelma, jossa opetuksen määrä olisi 1 700 tuntia, työaika olisi niin hurja, että vastaan tulisivat työsuojelulliset kysymykset ja työturvallisuuslaki.
Näihin ja moniin muihin usein kysyttyihin kysymyksiin saa vastauksen:
oaj.fi -> Arjessa -> Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu
Erimielisyydet selvitetään neuvottelumenettelyllä
Virka- ja työehtoehtosopimuksia ei voi tehdä niin yksityiskohtaisiksi, että ne kattaisivat jokaisen jäsenen kaikki arjen tilanteet. Tästä syystä sopimuksiin liittyviä tulkintaerimielisyyksiä jää aina tapauskohtaisesti ratkaistavaksi.
Jos työnantaja ja työntekijä eivät saa erimielisyyttä ratkaistua, siirtyy asia paikallisen luottamusmiehen selvitettäväksi. Luottamusmiehen tehtävänä on huolehtia, että sopimusta noudatetaan työpaikoilla oikein, OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen kertoo.
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilun sopimus ei poikkea tässä muista työ- ja virkaehtosopimuksista. Sen soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet hoidetaan samanlaisen neuvottelumenettelyn kautta. Kokeilussa ilmenneet ongelmat on selvitetty pääosin paikallisin neuvonpidoin eikä erimielisyysmenettelyä ole tarvinnut käyttää.
Ensimmäiseksi tulkintaerimielisyyttä selvitetään paikallisessa erimielisyysneuvottelussa, jonka luottamusmies kutsuu koolle.
– Jo tässä vaiheessa luottamusmiehen tulee olla yhteydessä OAJ:n toimiston asiantuntijoihin ja varmistaa OAJ:n näkemys sopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta, Mustonen sanoo.
Jos asia ei ratkea paikallisesti, se siirretään työntekijä- ja työantajajärjestön välisiin keskustason erimielisyysneuvotteluihin. Näiden neuvotteluiden edellytyksenä on, että asiasta on aidosti neuvoteltu työpaikalla ja erimieliseksi jääneistä neuvotteluista on laadittu pöytäkirja.
Mikäli myös järjestöjen välillä käydyt neuvottelut jäävät erimieliseksi, voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Sen ratkaisuun ei voi enää hakea muutosta.
Työtuomioistuimen käsittelyssä pyritään todistajien avulla selvittämään sopijaosapuolten mahdollisia yhteisiä näkemyksiä sopimuksen oikeasta tulkinnasta.
– Tässä vaiheessa yhteistä näkemystä sopimuksen oikeasta tulkinnasta harvoin enää löytyy muuten kuin mahdollisesti pienissä yksityiskohdissa. Kun näkemykset jäävät erimielisiksi, työtuomioistuin arvioi sopimustekstin sanamuotoja eli miten sanamuoto olisi objektiivisesti arvioiden ymmärrettävissä, Mustonen avaa.
Usein sopimustekstiin on tehty myös soveltamisohje, jolla pyritään avaamaan sopimusmääräystä tarkemmin. Myös soveltamisohje voi olla tulkinnanvarainen tai jopa osittain ristiriitainen sopimustekstin sanamuodon kanssa. Siksi merkittävää ei ole ainoastaan sopimuksen tai soveltamisohjeen sanamuoto vaan myös se, mitä osapuolet ovat sopimusta tehdessään tarkoittaneet sopivansa.
– Jos sopimuksen sanamuoto jää tulkinnanvaraiseksi, voidaan työtuomioistuimessa ottaa huomioon se, miten riidanalaista sopimusmääräystä on sovellettu työpaikoilla.
Työtuomioistuimesta voidaan hakea sopimusmääräyksen oikeaa tulkintaa yleisellä tasolla ilman, että se suoraan koskisi yksittäistä jäsentä. Yleisimmin siellä kuitenkin käsitellään soveltamis- tai tulkintariitoja, joissa selvitetään, onko työnantaja soveltanut sopimusmääräystä yksittäisen jäsenen kohdalla oikein.
Näissä tapauksissa saadaan sopimusmääräyksen oikeaan tulkintaan lopullinen ratkaisu ja yksittäiselle jäsenelle mahdolliset korvaukset virka- tai työehtosopimuksen vastaisesta toiminnasta. Virheellisesti sopimusta soveltaneen työnantajan ja valvontavelvollisuuden laiminlyöneen työnantajaliiton maksettavaksi vaaditaan yleensä hyvityssakkoja.
Kokeillen oppia työaikamallista
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu on meneillään viiden kunnan yhdeksässä koulussa, ja siihen osallistuu parisensataa opettajaa. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko vuosityöaika vastata opettajan työnkuvan muutokseen ja rajata opettajan työtä.
Kokeilulla haetaan vaihtoehtoja opettajien työaikamallille, sillä nykyiseen järjestelmään ei olla täysin tyytyväisiä.
Kokeilun jälkeen sen tuloksia arvioidaan. Yksi vaihtoehto on jäädä opetusvelvollisuuksiin perustuvaan työaikajärjestelmään. Jos taas kokeilun perusteella päätettäisiin siirtyä vuosityöaikaan, sopimus neuvoteltaisiin uudestaan.
Sopimusta ei voi vakinaistaa, jos kokeilun aikana ei saada ratkaisuja ydinkysymyksiin. Kolmivuotinen kokeilu voidaan keskeyttää, jos kokeilijat niin haluavat. Kaikki kokeilut loppuvat viimeistään 31.7.2023.