Kehittämisohjelmasta eväät eteenpäin
OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä on helpottunut. Iso urakka on välietapissa.
Setälä oli jäsenenä laajassa varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumissa. Siinä alan ammattijärjestöt ja kouluttajat kokosivat yhteen tietoja ja viilasivat varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen ja koulutuksen tarpeita.
Sitkeä työrupeama alkoi jo viime hallituskaudella, kun silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti kehittämisfoorumin jäsenet. Porukan johtoon valittiin professori Kirsti Karila. Työn lopputulos, varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma vuosille 2021–2030, julkaistiin tammikuun puolivälissä.
Lähes parisataasivuinen pumaska sisältää muun muassa ennakointitietoa varhaiskasvatuksen henkilöstö- ja koulutustarpeista. Siinä ehdotetaan, että koulutuspaikkoja lisätään ja koulutuspoluista tehdään entistä joustavampia, jotta osaavaa henkilöstöä saadaan tarpeeksi.
Tavoitteena on myös, että aiemmin kasvatustieteen tutkinnon suorittaneita innostettaisiin opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajiksi. Lisäksi alalla jo työskenteleville pyritään tarjoamaan monipuolisempia koulutusmahdollisuuksia.
– Lähtökohtana tulee olla koulutuksen korkean laadun säilyttäminen, Setälä sanoo.
Haussa lääkkeet työvoimapulaan
Päiväkodeissa on paikoin kova pula varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan paljon ennakkotietoa. Kehittämisfoorumi selvitti, miten esimerkiksi muutokset lasten varhaiskasvatukseen osallistumisessa, henkilöstön eläkkeelle jääminen ja alueelliset tarpeet vaikuttavat työvoiman kysyntään.
Setälä muistuttaa, että päiväkotien uuteen henkilöstö- ja ammattirakenteeseen pitää valmistautua jo vuoteen 2030 kestävän siirtymäajan aikana, jotta jatkossa varhaiskasvatuksessa on kaikkialla Suomessa riittävästi osaavaa työvoimaa.
Pedagogiikka opettajuuden ytimessä
Auli Setälä piti kehittämisfoorumissa esillä opettajien osaamista.
− Tavoitteena on, että opettajien pedagoginen osaaminen otetaan huomioon, kun varhaiskasvatuksen osaamista ja tehtäviä tarkastellaan kunnissa. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutus suuntautuu kokonaisuudessaan pedagogiikkaan.
Pedagogisen toiminnan suunnitteleminen, toteuttaminen, kehittäminen ja arvioiminen ovat keskiössä varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksessa. Setälä on tyytyväinen, että tästä pidettiin kiinni.
Foorumin tausta-aineistossa linjataan lastenhoitajan, varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin ja päiväkodinjohtajan yhteisen ja eriytyneen osaamisen alueita.
− Tehtävä ei ollut helppo, ja työ jatkuu vielä. Foorumin kehittämissuosituksiin kirjattiin, että ammatillisia osaamisprofiileja tulee edelleen selkiyttää.
Ammattiin vetovoimaa ja pitovoimaa
Varhaiskasvatukseen on ollut vaikea houkutella uutta väkeä. Setälä muistuttaa, että mikäli alalle halutaan riittävästi kelpoista henkilöstöä, on huolehdittava varhaiskasvatuksen vetovoimasta ja pitovoimasta.
Alasta tulee houkuttelevampi, kun tehtäviä selkiytetään, työoloja parannetaan ja täydennyskoulutusta lisätään.
− Tutkimusten mukaan pitovoimaa vahvistuu, kun eri tavoin koulutetuilla ammattilaisilla on selkeät osaamisprofiilit ja mahdollisuudet hyödyntää tutkintokoulutuksessa hankittua osaamistaan. Yhtä tärkeää on tunnistaa osaamisen ja vastuiden rajat.
Setälä sanoo, että työtä OAJ:n tavoitteiden eteen pitää edelleen jatkaa myös varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien tutkintotason nostamiseksi.
− On tutkittu, että ylempi korkeakoulututkinto on alan vetovoimatekijä. Varhaiskasvatuksen opettajapulaan voidaan vaikuttaa toki monin tavoin, mutta myös kelpoisuusvaatimus ja tutkinto tulee nostaa maisteritutkinnoksi.
Tiedon puute haittaa ennakointia
50-jäseninen kehittämisfoorumi kokosi yhteen ammattijärjestöjen sekä varhaiskasvatuksen koulutuksen, hallinnon ja kehittämisen edustajia. Kohtaamiset lisäsivät Setälän mielestä yhteistä ymmärrystä.
Foorumi sai kerättyä valtava määrä tietoa koulutusten nykytilanteesta. Samalla kävi ilmi, että tilastoja henkilöstön määrästä ja koulutustaustoista on yhä vaikea saada, ja se hankaloittaa koulutuksen ennakointia.
Varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda kokoaa yhteen tietoja varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, toimipaikoista sekä henkilöstöstä.
− Opettajista kaivataan kuitenkin tarkempaa tietoa. Siihen tarvitaan OAJ:n pitkään ajama opettajarekisteri, jossa tulee luonnollisesi olla mukana myös varhaiskasvatuksen opettajat, Setälä sanoo.
Suosituksista kohti konkretiaa
Kehittämisohjelman ehdotukset ovat vasta suosituksia, jotka viitoittavat tutkintokoulutusten ja täydennyskoulutuksenkin kehittämistä. Seuraavaksi niiden pohjalta tehdään konkreettinen toimintasuunnitelma. Siihen opetus- ja kulttuuriministeriö on luvannut asettaa oman työryhmänsä jo aivan lähiaikoina.
Myös foorumille on tiedossa jatkoa. Opetusministeri Jussi Saramon mukaan uusi foorumi asetetaan vielä keväällä.
Vuonna 2030 päiväkotien henkilöstöstä kahden kolmasosan on oltava varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja, ja näistä vähintään puolet varhaiskasvatuksen opettajia.
− On tärkeää, että alan koulutuksia kehitetään ja eri ammattiryhmien osaamista päästään hyödyntämään päiväkotien arjessa entistä tarkoituksenmukaisemmin, Setälä sanoo.