Marika Kumlanderin syksy oli raskas. Turun Luostarinvuoren lyseon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan illat ja viikonloput tuhraantuivat korjatessa entistä pidempiä koevastauksia.
Aikaa nieli uuden opetussuunnitelman mukaisten oppituntien valmistelu. Uudeksi tehtäväksi tuli seurata entistä tarkemmin opiskelijoiden hyvinvointia, kirjata havaintoja ja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajiin jo muutaman poissaolon jälkeen.
– Tavoite pitää huolta opiskelijoista on hieno, mutta nähtävästi on ajateltu, että siitä seuraava työ hoituu kaiken muun lisäksi. Sitä paitsi suurissa ryhmissä ei ehdi millään havainnoida jokaisen opiskelijan vointia.
Väsymys kasvoi syksyn mittaan, ja marraskuun puolessavälissä Kumlanderin piti myöntää, että hän ei selviä työstään.
– Hakeuduin lääkäriin, kun minulle tuli muistivaikeuksia. Pinna oli tiukalla, enkä tykännyt enää siitä, minkälainen opettaja olen. Lääkäri laski, että teen opetukseen liittyvää työtä 70 tuntia viikossa, kertoo pari viikkoa sairauslomalla ollut Kumlander.
Hänelle kävi siis niin kuin saman koulun kollegalleen, äidinkielenopettaja ja kirjailija Tommi Kinnuselle, joka jäi sairauslomalle joitakin viikkoja aiemmin.
Uuden opsin ja oppivelvollisuuden laajennuksen toimeenpano on tuonut lukion opettajille lisätöitä ilman korvausta. Opiskelijoille maksuton toinen aste on sysännyt opettajien syliin myös oppimateriaalien hankkimiseen ja jakamiseen liittyvää työtä.
Opiskelijoille annettava lisätuki tarkoittaa lisätyötä opettajille.
Lukiolaiset halutaan pitää kyydissä mukana, ja se on hyvä juttu. Samalla tuppaa kuitenkin unohtumaan, että opiskelijoille annettava lisätuki tarkoittaa lisätyötä opettajille.
Äidinkielenopettajat ovat erityisen uupuneita ympäri Suomen. Voimia ovat viime vuosina koetelleet sähköiset ylioppilaskirjoitukset, jotka kasvattivat rutkasti kokeessa vaadittavien tekstien merkkimäärää.
Kumlander laskee, että yhden tekstin korjaamiseen meni puolesta tunnista tuntiin. Kun ryhmässä on yleensä noin 30 opiskelijaa ja kurssilla kirjoitetaan kolme isoa vastausta, korjattavaa riittää.
– Vaikka illat ja viikonloput kuluvat työn merkeissä, me emme saa kiirelisää tai pyhäpalkkaa. Kunnon korvaus kaikesta tehdystä työstä lämmittäisi mieltä.
Korona toi mukanaan oppimisvajetta, ja lukiolaisten opiskelutaidot ovat heikentyneet. Opettaja joutuu ponnistelemaan tosissaan, että opiskelijat saavuttaisivat yo-kokeessa vaaditun taitotason.
Kumlander on toiminut äidinkielen päätoimisena opettajana reilut kymmenen vuotta. Sinä aikana opiskelijoiden lukutaito näyttää romahtaneen.
Ensimmäisinä työvuosina luokassa oli yleensä ainakin kolme opiskelijaa, jotka eivät pystyneet lukemaan kokonaista kirjaa.
– Nyt ajattelen luokkaan mennessäni, että olisipa täällä edes kolme opiskelijaa, joiden keskittymiskyky riittäisi kokonaisen kirjan lukemiseen.
Myös Turun klassillisen lukion filosofian ja psykologian opettaja Laura Apell tuntee nahoissaan paisuneen työmäärän ja opiskelijahuollon lisääntyneet velvoitteet.
Hänkin on kirjannut havaintoja opiskelijoiden hyvinvoinnista ja työskentelytaidoista sekä osallistunut seurantapalavereihin opon, ryhmänohjaajan ja erityisopettajan kanssa.
– Kannatan lämpimästi varhaisen puuttumisen ideaa, mutta nyt tehtävään ei ole budjetoitu aikaa saati rahaa, Apell harmittelee.
Hän toivoisi läpinäkyvää ja yhtenäistä käytäntöä töiden korvaamiseen sekä selkeyttä siihen, mikä kuuluu opettajan työnkuvaan.
– Omat voimani ovat toistaiseksi riittäneet, mutta aika äärirajoilla aletaan olla.
Hengähdystauot ovat vähentyneet, kun välituntini kuluvat Wilma-merkintöjen kirjaamiseen, sanoo psykologian ja filosofian opettaja Laura Apell.
Elokuun alusta lukion opiskelijoille tuli oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen. Uusi ops kuvaa yleisellä tasolla, miten ohjaus ja oppimisen tuki toteutetaan, mutta tuen järjestämisestä päätetään paikallisesti.
– Meillä on hyvä laki ja opetussuunnitelma, jossa on hyvät tavoitteet. Sen lisäksi on tämä paikallinen keksiminen, jolla pahimmassa tapauksessa lisätään opettajien työtaakkaa ohi säädösten vaatimusten, pahoittelee lukioasioita OAJ:ssä seuraava erityisasiantuntija Tuomo Laakso.
Turun lukioiden toimintaa ohjaavassa tekstissä sanotaan, että aineenopettajalla on velvoite toteuttaa ja arvioida opiskelijan tukitoimia.
Laakson mielestä on selvää, että aineenopettajat seuraava tukitoimien vaikuttavuutta, mutta velvoite kuulostaa siltä, että erityisopettajien töitä on liu’utettu aineenopettajien niskoille.
– Aineenopettajalla voi olla vuodessa satoja opiskelijoita. Esimerkiksi jokaisen jakson päätteeksi kirjattava tukitoimien arviointi on kohtuuton vaatimus, eikä lukiolaki edellytä tällaista monimutkaista kirjaamista.
Lomakkeiden täyttämisen sijaan oppilaitoksiin tulisikin Laakson mielestä rekrytoida riittävästi erityisopettajia antamaan tukea sitä tarvitseville ja tukemaan aineenopettajia erityispedagogisella osaamisellaan.
Esimerkiksi Turun Luostarinvuoren lyseon lukiossa on yksi erityisopettaja ja 726 opiskelijaa, kun OAJ:n suosittama suhdeluku on yksi erityisopettaja 200 oppilasta kohden.
Lukiolakia valmisteltaessa OAJ edellytti, että lukioon ei rakenneta sellaista pedagogisia asiakirjoja edellyttävää tuen kirjausjärjestelmää, joka on käytössä perusopetuksessa.
OAJ:n tietojen mukaan Turun kuormittava kirjaussysteemi näyttäisi olevan harvinaisuus Suomen lukioissa.
Paikallisten soveltamisohjeiden kanssa on silti syytä olla tarkkana. Esimerkiksi Saarijärven lukiossa kytee systeemi, jonka kuormittavuutta tulisi OAJ:n mielestä arvioida tarkasti.
Siellä opiskelijan tukeen liittyvät kirjaukset ovat tähän asti olleet ryhmänohjaajan tehtäviä. Nyt Wilmaan on ryhdytty rakentamaan lomakkeita, joihin aineenopettaja tekisi kirjauksia.
– Systeemi arveluttaa, koska ainakaan tällä hetkellä työnantaja ei ole varautunut korvaamaan kirjaamisesta opettajille aiheutuvaa lisätyötä, Saarijärven lukion apulaisrehtori Jari Penttinen kertoo.
Osa Saarijärven lukion opettajista opettaa myös peruskoulun puolella, ja he eivät toivo perusopetuksen työläiden kirjaamiskäytäntöjen siirtymistä lukioon.
– Kaipaan valtakunnallista ohjeistusta siitä, miten opiskelijan tuen kirjaukset pitäisi käytännössä toteuttaa, Penttinen sanoo.
Onko Opetushallitukselta sitten tulossa valtakunnallisia ohjeita, joilla estettäisiin ylilyönnit? Lakimies Laura Francke vastaa, että tilannetta selvitetään parhaillaan.
– Tässä vaiheessa pyrimme saamaan kokonaiskuvan siitä, mihin kaikkeen opettajien uupuminen liittyy.
Opetushallitus selvittää kirjauskäytäntöjen kokonaisuutta.
Opetushallitus keskustelee aiheesta vielä ennen joulua valtionhallinnon ja eri sidosryhmien kuten OAJ:n kanssa.
– Alkuvuodeksi valmistelemme avoimia keskustelutilaisuuksia oppilaitosten johdolle ja henkilöstölle, ja lukiot ovat tässä mukana.
Opetushallitus haluaa selvittää, mikä osa kirjaamisesta tulee lainsäädännöstä, mikä Opetushallitukselta tai ylioppilastutkintolautakunnalta ja mikä taas on paikallista käytäntöä.