Keskimäärin 16 prosenttia
Kotikunnan veroprosentti voisi nousta kohtuuttomaksi ilman valtionosuuksia. Valtio varmistaa niiden avulla, että jokainen suomalainen saa peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta.
Keskimäärin 16 prosenttia Suomen kuntien tuloista on valtionosuuksia. Jokainen kunta päättää niiden käytöstä itse. Siksi valtionosuuksien merkitys kasvatukselle ja opetukselle vaihtelee kunnittain.
Valtionosuudet lasketaan tiettyjen kriteerien ja laskukaavojen mukaan.
Laskennassa arvioidaan, miten kalliiksi palveluiden järjestäminen kunnassa todennäköisesti tulee. Sillä ei ole merkitystä, miten paljon kunta todellisuudessa käyttää rahaa peruspalveluihinsa.
Valtionosuuksien määrään vaikuttavat esimerkiksi kunnan asukkaiden ikärakenne, asukasmäärä ja asukastiheys, kaksikielisyys, syrjäisyys sekä verotulot.
Merkittävä vaikutus on myös sote-tasauserillä, jotka luotiin tasoittamaan sote-uudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen.
Sote sotki kuntatalouden
Vuoden 2023 sote-uudistuksen myötä kuntatalous muuttui radikaalisti.
Kuntien valtionosuuksista leikattiin kaksi kolmasosaa. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.
Uudistuksen rahoittamiseksi kunnilta siirrettiin hyvinvointialueille tuloja saman verran kuin siirtyvät palvelut maksoivat ennen uudistusta.
Vaikutus kuntatalouteen oli iso, koska poliitikot päättivät, että sote-uudistus ei saa aiheuttaa valtiolle tai veronmaksajille lisäkuluja.
Järjestelmän yllä kummittelee
Sote-uudistuksessa valtionosuusjärjestelmään luotiin sote-tasauserät. Niiden ideana on pehmentää uudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen.
Sote-tasauserät lasketaan muun muassa kunnan aiempien sote-menojen ja verotulojen perusteella. Niiden vaikutus kunnan valtionosuuspottiin vaihtelee kunnittain.
OAJ:n ja Suomen kuntaliiton mukaan sote-uudistus rikkoi valtionosuusjärjestelmän perusidean. Sote-tasauserien takia kunnan valtiolta saama summa ei enää kuvasta kuntien välisiä eroja palveluiden kustannuksissa tai kyvyssä järjestää palveluita.
Valtionosuusjärjestelmän yllä on eräänlainen sotehaamu: valtio rahoittaa kasvatusta, opetusta ja muita kunnan peruspalveluita järjestelmällä, johon vaikuttaa merkittävästi se, miten kunta aikaisemmin järjesti sote-palvelunsa.
Utsjoelle +2 000 euroa, Kaskisiin -500 euroa
Valtionosuusjärjestelmän on muututtava. Sen pitäisi vastata kuntien nykyisiä tehtäviä. Tätä mieltä ovat sekä OAJ että Kuntaliitto.
Hallitus halusikin uudistaa koko järjestelmän, mutta yritys kaatui marraskuussa 2025.
Poliitikot kiistelivät juuri sote-tasauseristä. Niihin koskeminen on hankalaa, koska erät kohtelevat kuntia niin eri tavoin. Joillekin kunnille ne tekevät valtionosuusjärjestelmästä hyvinkin edullisen, joillekin jopa tappiollisen.
Tänä vuonna ääripäissä ovat Utsjoki ja Kaskinen. Utsjoki saa valtiolta 2 608 euroa asukasta kohden peruspalveluiden järjestämiseen. Samaan aikaan Kaskinen joutuu maksamaan valtiolle 530 euroa asukasta kohden.
Epäreiluus nakertaa luottamusta
Sivistystoimi on sote-uudistuksen jälkeen kunnan ylivoimaisesti isoin toimiala. Talouskurimuksessa perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta joudutaan väistämättä leikkaamaan.
Lisää säästöpaineita on tuonut työllisyyspalveluiden siirto valtiolta kuntiin. Työttömyyden lisääntyessä kuntien työttömyysmenot kasvavat. Moni kunta on tämänkin takia joutunut leikkaamaan myös sivistystoimesta.
Kuntaliitossa ollaan huolissaan kuntien välisen vastakkainasettelun lisääntymisestä. Kuntakentällä käydään kärjistynyttä keskustelua siitä, miten veroprosentti voi olla yhdessä kunnassa 4,7 ja toisessa 10,9, vaikka kunnat vastaavat samoista lakisääteisistä palveluista.
Epäreiluuden kokemusten myötä usko eroja tasaavaan valtionosuusjärjestelmään heikkenee.
Korjauksia aikaisintaan vuonna 2029
OAJ:n ja Kuntaliiton mukaan valtionosuusjärjestelmä kaipaa uudistusta kipeästi. Keskeisintä on, että valtionosuudet perustuisivat kuntien nykyisiin tehtäviin.
Sote-erät pitäisi erottaa järjestelmästä ja tehdä suunnitelma siitä, miten niistä päästään vähitellen eroon. Valtionosuuksien kriteereitä pitäisi rukata viime uudistuksessa tehdyn tutkimustyön pohjalta.
OAJ ajaa myös taloudellisia kannusteita siihen, että kunnat toteuttaisivat varhaiskasvatusta ja opetusta entistä laadukkaammin ja toimisivat yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
Merkittäviä muutoksia valtionosuusjärjestelmään on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2029, kun seuraava hallitus on saanut koneistonsa pyörimään.
Valtion talouskurimuksessa OAJ ja Kuntaliitto ovat huolissaan siitä, että kuntien rahoitus tulee olemaan entistä vahvemmin niiden omalla vastuulla. Päättäjille niillä on yhteinen viesti: kuntien valtionosuuksista ei saa leikata enää tippaakaan.
Juttuun on haastateltu erityisasiantuntija Risto-Matti Alankoa OAJ:stä ja kuntatalousasioiden johtajaa Sanna Lehtosta Kuntaliitosta.
Päivitetty 15.4. klo 15.4. Kaskiselle muutettu oikeaan muotoon Kaskisiin.