Suvivirsi soi ja opettajat karkaavat kesälaitumille – eivät kuitenkaan aivan kaikki.
Äidinkieltä Turun normaalikoulussa yläkoululaisille ja lukiolaisille opettava Hanna Tähtinen on yksi heistä, jotka ahertavat suvellakin. Hanna on opettanut Turussa Äidinkielen ja kirjallisuuden kesälukiossa kolmena vuonna. Nyt hän kantaa myös kesälukion rehtorin titteliä.
Aiemmin Hanna teki kesällä töitä olosuhteiden pakosta, määräaikaiset työsuhteet kun päättyivät toukokuussa. Tuoreelle opettajalle kesätyö toi myös kaivattua työkokemusta.
– Nyt töihin vetää halu opettaa. Kurssit ovat olleet tosi kivoja, Hanna selittää.
Kymmenpäiväisellä kurssilla lukiolaiset valmistautuvat äidinkielen ylioppilaskokeeseen ja paneutuvat esittävän runouden kirjoittamiseen. Hannan mukaan tarkoitus on muun muassa kerrata jo opittua sekä kehittää kurssilaisten omaäänistä kirjoittamista ja kykyä jäsentää lukemaansa.
Aiempina vuosina kurssille on osallistunut lukiolaisia, jotka ovat olleet erityisen innostuneita kirjoittamisesta.
Hanna myöntää, että kesälukiotkin ovat maksullista lisäopetusta, joka on puhuttanut viime aikoina. Hän ei kuitenkaan pidä kurssiaan varsinaisena preppauksena.
– Lukion äidinkielen opetus riittää hyvin ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen. En lupaile, että kurssin käyneille paukahtaa äidinkielestä laudatur. Tämä on enemmänkin harrastusleiri kiinnostuneille, Hanna kuvailee.
Preppausta ja lisäkursseja
- Vuonna 2019 kesälukioita järjestetään ainakin 14 paikkakunnalla Suomessa. Kursseja pidetään myös ulkomailla.
- Yleiskesälukioissa on tarjolla lukiokursseja eri oppiaineista. Teemakesälukioissa paneudutaan yksittäiseen teemaan, esimerkiksi matematiikkaan tai johonkin kieleen.
- Monet kursseista opiskelijat voivat sisällyttää omiin lukio-opintoihinsa. Hyväksiluvusta lukiolaisen pitää sopia oman oppilaitoksensa kanssa.