Köyhyys ja sosiaaliset ongelmat ovat kaupungeissa niin yleisiä, että oppilaiden huono-osaisuudesta on tullut uusi normaali.
Ei voi sanoa näin. Kaupunkien välillä on eroja, eikä kaupunkien eriytyminen kosketa kaikkia kouluja. Itse olen tutkinut enimmäkseen pääkaupunkiseutua. Siellä kaupunkisegregaatio on edennyt viime vuosina.
Koulut pyrkivät hyssyttelemään puhetta huono-osaisuudesta, koska pelkäävät maineensa puolesta.
Kyllä ja ei. Tietyt koulut joutuvat tekemään mainetyötä rekrytoinnissa ja vanhempien vakuuttamisessa. On tärkeää tietää, että alueisiin liittämämme huonot mielikuvat eivät korreloi koulun laadun kanssa. Koulu voi olla tosi hyvä, mutta ulkopuoliset suhtautuvat siihen epäillen.
On haaste tehdä samaan aikaan mainetyötä ja puhua realistisesti ongelmista, joita oikeasti on. Se oli väikkärissäni ratkaisematon pulma.
Perheiden köyhyys näkyy kouluissa monella tavalla. Esimerkiksi luistelutunneista on luovuttu, koska kaikilla ei ole varaa välineisiin.
En osaa sanoa, onko luistelusta luovuttu, mutta kyllä aineistossani puhuttiin tosi paljon varusteiden ja vaatteiden puutteesta. Esimerkiksi talvella henkilökunta oli huolissaan, jos näki, ettei lapsella ole ehjiä kenkiä tai riittävästi vaatetta.
Heikko sosioekonominen tausta heijastuu väistämättä myös oppilaiden koulumenestykseen.
Ei tietenkään. Tilastollisesti nähdään yhteys, mutta yksilötasolla sosioekonominen tausta ei määritä ketään. Tutkimani koulut ovat elävä esimerkki siitä, kuinka kouluilla on mahdollisuus tukea myös heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia.
Yksi keskeinen asia oli, että koulun arjessa oli riittävästi aikuisia. Tämä ehkäisee oppilaiden välisiä konflikteja sekä vaikuttaa ilmapiiriin ja oppimiseen.
Tulevaisuudessa koulut osaisivat kohdata huono-osaisuutta paremmin, jos opettajankoulutukseen lisättäisiin opintojakso sosiaalisista ongelmista.
Kyllä, opettajankoulutuksessa pitäisi käsitellä enemmän yhteiskunnallista lukutaitoa. Tarkoitan sitä, miten eri ilmiöt vaikuttavat koulun arkeen.
Opettaja pystyy uskomaan oppilaaseen ja vaikuttamaan tämän oppimiseen, mutta hän ei pysty ratkaisemaan ylisukupolvista työttömyyttä. Ymmärrys tästä saattaisi tehdä opettajan työstä helpompaa.
Näin tutkimus tehtiin
- Heidi Huilla tutki kolmea pääkaupunkiseudun alakoulua.
- Hän selvitti, miten huono-osaisuutta kohtaavien koulujen toimintakulttuuri tukee oppilaita ja millaisia haasteita tähän liittyy.
- Aineistonsa Huilla hankki vuosina 2014–2015 havainnoimalla kouluarkea sekä haastattelemalla henkilöstöä, oppilaita ja vanhempia.