Open tarina: Tavallista koukeroisempi urapolku

Seinäjokelainen Tarja Rantala on juuri aloittanut yhdeksännen lukuvuotensa opettajana.

Tänä lukuvuonna hän toimii laaja-alaisena erityisopettajana Valkiavuoren alakoulussa Seinäjoella. Hänen valtakuntaansa ovat luokat ykkösestä neloseen, kolme rinnakkaisluokkaa kutakin.

Edessä on muiden muassa ykkösluokan lukutaidon testausta, matematiikan ja äidinkielen laaja-alaista erityisopetusta, samanaikaisopetusta, oppilashuoltoryhmiä ja yksilöllisiä oppilashuoltopalavereja.

– Ihmissuhdetyö on tämän ammatin parhaita puolia. Voin toteuttaa myös omia suunnitelmia ja nähdä, innostuvatko oppilaat. Jos eivät, kokeilen muita juttuja, Tarja kertoo.

Hän on nähnyt ahaa-elämysten syntyvän vaikkapa toiminnallisen matematiikan opetuksessa.

– On opeteltu lukumäärien laskemista napeilla ja timanteilla tai etsitty eroavaisuuksia erimallisista virkatuista porkkanoista. Se tekee opiskelusta monille kiinnostavampaa, ja luovuus on minulle tosi tärkeä asia, Tarja selvittää.

49-vuotiaan Tarjan reitti opetusalan ammattilaiseksi ei ole ollut tavallinen, mutta kaikesta koetusta on ollut hyötyä.

Heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen 1989 Tarja haki opiskelemaan lastentarhanopettajaksi ja luokanopettajaksi, mutta ei päässyt.

Kortesjärven sivistystoimi tarjosi yläasteen liikunnan ja ruotsin tuntiopettajan sijaisuutta vuodeksi. Tarja otti sijaisuuden, mutta alkoi samalla opiskella kasvatustieteen perusopintoja Kauhavalla avoimessa yliopistossa.

– Opiskelu on aina kiinnostanut minua. Tuntui, että kaikki ystävät lähtivät opiskelemaan. Kuulin radiosta Kokkolan terveydenhuolto-oppilaitoksen uudesta hammashoitajakoulutuksesta, ja joululta pääsin aloittamaan.

Tarja valmistui hammashoitajaksi, mutta vei loppuun myös kasvatustieteen perusopinnot – koska oli maksanut ne.

Hammashoitajan työssä kiinnosti asiakaslähtöisyys. Parhaimmillaan työ hammaslääkärin kanssa oli kuin tanssia, mutta temperamentiltaan hitaamman kanssa oli vaikeaa. Ammatti ei tuntunut Tarjasta tarpeeksi luovalta.

Tarja puolisoineen muutti Kirkkonummelle 1993. Hän oli aina pitänyt käsillä tekemisestä, ja niinpä hän opiskeli vuodessa parturi-kampaajaksi Helsingissä.

– Koin, että sain käyttää luovuuttani tehdessäni asiakkaille kampauksia ja leikatessani heidän hiuksiaan.

Vuonna 1995 perhe palasi Seinäjoelle ja Tarja sai töitä Seinäjoen suu- ja leukasairauksien poliklinikalta.

Työ oli vaativaa ja antoi paljon, mutta yksiköstä ei löytynyt pitempiaikaista työpaikkaa. Tarja hankki lisäpätevyyden tehdä hammastarkastuksia.

Kun Rantalat olivat rakentaneet talon, he tilasivat paljon tavaraa samasta sisustustavaraliikkeestä.

– Keksin kysyä sieltä kesätöitä. Työsuhde venyi noin kymmeneksi vuodeksi.

Tarjan aloitti työnantajansa kustantamana sisustussuunnittelun opiskelut Tampereen ammattikorkeakoulussa. Opiskelu työn ohella kesti vuoden.

– Silti luokanopettajan ammatti pysyi mielessäni, vaikka minulla oli paljon töitä ja asiakkaita, Tarja kertoo.

Jälleen Tarja aloitti opinnot työn ohessa, nyt Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella. Päivitettyään kasvatustieteen perusopintonsa hän aloitti kasvatustieteen aineopinnot sekä erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot.

– Tykkäsin opiskella pohtien ja esseitä kirjoittaen. Lapset olivat pieniä, valmensin tyttöjen jalkapallojoukkuetta ja elämä oli aika kiireistä, Tarja kuvailee.

Tähän väliin hän sai tietää Kokkolan Chydenius-instituutin luokanopettajan aikuiskoulutuksesta.

– Hain sinne ja pääsin. Ympyrä sulkeutui taas Kokkolaan, mutta kaukaa sinne piti kiertää!

Valmistuminen tuntui todella hyvältä. Luokanopettajan työt Tarja aloitti Seinäjoella Alakylän koulussa syksyllä 2012.

Neljä vuotta sitten Tarja vaihtoi Seinäjoen Tanelinrannan kouluun ja aloitti erityisopettajaopinnot. Sen perään hän suoritti vielä neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen.

– Olen halunnut tietää lisää ja ymmärtää ongelmien taustoja, esimerkiksi sitä, miksi ADHD-lapsi toimii niin kuin toimii, Tarja selvittää tiedonjanoaan.

Erityisopettajana Tarja tuntee olevansa omimmillaan.

– Koen, että olen pystynyt auttamaan lapsia, joilla on ollut vaikeuksia koulupolulla. Omalla kuopuksellani oli lukivaikeus, mikä sekin sai etsimään konkreettisia keinoja auttaa.

Viime lukuvuoden Tarja toimi kokoaikaisena laaja-alaisen erityisopettajan sijaisena Seinäjoella kahdessa eri koulussa. Virka hänellä on Tanelinrannassa.

Tarja Rantalalla on edelleen luokanopettajan virka Tanelinrannan koulussa. Hän tuntee kuitenkin olevansa omimmillaan erityisopettajana ja toimii siksi laaja-alaisen erityisopettajan sijaisena Valkiavuoren alakoulussa.

En olisi sama ihminen, jos olisin heti nuorena aloittanut opettajana. Eri työkokemuksistani on ollut hyötyä, ja omat lapset ovat kasvattaneet, Tarja uskoo.

Kädentaitoja hän tarvitsi sekä aikaisemmissa töissään että nyt opettajana. Samoin tuttua oli uuden ihmisen kohtaaminen.

Aiemmissa ammateissa työpäivät olivat pidempiä, mutta henkisesti vähemmän vaativia kuin opettajana.

– Oppilailla on yhä enemmän erilaisia vaikeuksia. Luokkakoot ovat isoja, ja samassa luokassa on paljon avun tarvitsijoita, joten opetuksen eriyttäminen vaatii paljon paneutumista.

Resurssit ovat tiukentuneet. Levottomuus on lisääntynyt. Kuraattoreita, koulupsykologeja ja koululääkäreitä tarvittaisiin lisää.

– Monien opettajien mielestä vanhemmat haluavat työntää vastuuta kasvatuksesta koululle. Välillä koulupäivän jälkeen olen tosi väsynyt, Tarja myöntää.

Työ on pirstaleista; oppituntien lisäksi on hoidettava yhteyksiä vanhempiin, suunniteltava ja arvioitava.

– Professori Juha T. Hakala korosti meille luokanopettajiksi opiskeleville, että ”älkää ylikuormittako itseänne täydellisyyteen”. Ei tarvitse tehdä aina kympin teholla, vaan jonain päivänä seiska on riittävän hyvä.

Siitä Tarja on kuitenkin aika varma, että hänen ei enää tarvitse vaihtaa alaa.