Mun juttu: Apurahat lyövät rytmin säveltäjä-opettajan ajankäytölle

Markku Klami elää ja hengittää säveltämisestä. Kun hän ei sävellä, hän opettaa sävellystä ja musiikin teoriaa. Töiden rytmityksen määräävät apurahat.

Soittimien, studiotekniikan, kirjojen ja partituurien keskellä syntyvät säveltäjä-opettaja Markku Klamin teokset.

– Sävellän tilauksesta niin soolosoitinteoksia, kamarimusiikkia, orkesteriteoksia, konserttoja, oopperaa kuin kuoromusiikkiakin, Klami kertoo sähköpostihaastattelussa.

Klami säveltää musiikkia, jonka tuntee omakseen.

– Pyrin säveltämään musiikkia, minkä takana voin seisoa. Tyylillisesti olen laaja-alainen, mutta kaikki sävellystyöni 20:n viime vuoden ajalta voidaan määritellä nykytaidemusiikiksi.

Hän kertoo hurahtaneensa säveltämiseen lapsena ja säveltäneensä ensimmäisen klassisen musiikin teoksensa pianolle ja viululle kymmenvuotiaana.

Yläasteella kuvioihin tuli mukaan elektroninen musiikki, jota Klami säveltää edelleen.

– Elektroniikkaa käytän varsinkin soitinmusiikkiteoksissani. Välillä sävellän myös puhtaasti elektronista musiikkia studioissani.

 

Klami opettaa Helsingin konservatoriossa ja musiikkiopistoissa Espoossa ja Helsingissä. Sibelius-Akatemiassa hän ohjaa sävellyspedagogian opetusharjoittelijoita.

Opetustyö on kausittaista. Klami opettaa enemmän apurahakausien välissä. Kuluvana lukuvuonna hänellä on 40 opetustuntia.

– Säveltämisen ja opetustyön yhdistäminen on jatkuva aikataulutushaaste: minkä verran ehtii säveltää, kun opetustyö vie viikosta suuren osan. Nyt työviikkoni paisuvat 70-tuntisiksi, kun mukaan lasketaan sävellystyöni ja luottamustoimeni.

Apurahakausilla Klami opettaa muutamia tunteja helpottaakseen paluuta opetustyöhön.

Säveltäminen on hänelle irtiotto opetusarjesta. Apurahat mahdollistavat sävellystyön mutta myös työllistävät.

– Apurahoista on tiukka kilpailu. Suurimpaan osaan hakemuksista tulee hylkäävä päätös. Pariin otteeseen hylsyjen katkeamaton putki on ollut yli viiden vuoden mittainen. Apurahojen haku ja päivätyö vaativat aikamoista resilienssiä.

Viime aikoina Klami on onnekseen saanut hyvin apurahoja. Oma sävellystyö on myös tärkeä pohja opetukselle.

– Säveltäjyydessä ja säveltämisessä parasta on pääsy musiikin ytimeen. Vuorovaikutus muusikoiden kanssa sävellystyössä ja harjoitusprosessissa tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ja säveltämisen henkistä pääomaa, mitä voin välittää opetustyöni kautta eteenpäin.

Klamin työviikko on seitsenpäiväinen silloin, kun hän sekä opettaa että säveltää. Kun viikko täyttyy töistä, on osattava ottaa vapaata sieltä ja täältä.

– Lomaa en ehdi pitää, koska opetustyön lomat olen kiinni sävellystyössä.

Klami rentoutuu muiden tekemien teosten äärellä.

– Otan välillä illan tai päivän vapaaksi. Silloin luen, katson elokuvia, käyn konserteissa, oopperassa ja museoissa.

Arjen henkireikiä Klamille ovat Helsingin konservatorion kamarikuoro Auditen kolmetuntiset harjoitukset torstai-iltaisin. Kuorolaulu rentouttaa yhdeksäntuntisen työpäivän jälkeen.

 

Markku Klamilla on terkkuja päättäjille: Suomi joko menestyy tai kuihtuu, ja se on pitkälti kiinni opetuksesta ja koulutuksesta.

Hänen mielestään opetustyössä tärkeintä on välittää tietoa ja kokemusta uusille sukupolville. Riittävät resurssit laadukkaalle opetustyölle ja sitä tukeville koulutusrakenteille on turvattava maailmantilanteista ja taloussykleistä riippumatta.

– Suomen menestys on rakennettu koulutuksen mahdollistamalle henkiselle pääomalle. Siitä ei ole varaa tinkiä missään tilanteessa.

Markku Klami

  • 43-vuotias säveltäjä Helsingin Kalliosta.
  • Opettaa musiikin teoriaa, sävellystä, orkestrointia, sovitusta, musiikinhistoriaa, -filosofiaa ja -analyysiä.
  • On työssä Helsingin konservatoriossa, Espoon ja Itä-Helsingin musiikkiopistoissa sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, jossa ohjaa sävellyspedagogian opetusharjoittelijoita.