Maltilla kohti kokeiluja – 13 vastausta vuosityöajasta

Pitkään punnerrettu, viimein viimeistelyssä. Perusopetuksen vuosityöajasta saavutettu neuvottelutulos. Jos se hyväksytään, päästään työaikamallin kokeiluista neuvottelemaan paikallisesti.

Neuvottelutulos perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta ei ollut helppo rasti. Ensimmäisiä keskusteluja aiheesta viriteltiin jo vuonna 1971.

Tällä kertaa neuvotteluja käytiin kolme vuotta. Tammikuun alussa OAJ ja KT Kuntatyönantajat saavuttivat neuvottelutuloksen perusopetuksen opettajien vuosityöajan kokeilumallista. Vasta nyt suunnittelutyöhön varattu aika on OAJ:n mukaan riittävä kokeilun aloittamiseen.

Vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit sekä niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Työaika jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.

Sidotussa työajassa työtehtävien aika tai paikka on määritelty, sitomaton työaika on ajasta ja paikasta riippumatonta. Sitomattomassa työajassa opettaja voi siis vapaasti valita työn tekemisen ajan ja paikan.

– Tavoitteena on turvata riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun ja arviointiin, OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen sanoo.

 

Seuraavaksi neuvotteluratkaisu on menossa molempien neuvotteluosapuolten hallintojen hyväksyttäväksi. Vasta tämän leiman jälkeen voivat kokeilusta kiinnostuneet kunnat ryhtyä paikallisiin neuvotteluihin kokeiluun osallistumisesta.

Alustavasti kokeilusta ovat olleet kiinnostuneita Helsinki, Espoo, Vantaa, Kajaani, Vaasa ja Lahti. Näissä kaupungeissa kokeilu voisi alkaa jo ensi syksynä. Tampere suunnittelee lähtevänsä kokeiluun vuotta myöhemmin eli 1.8.2019.

Kokeilun aloittaminen edellyttää paikallista sopimista. Ajatus on, että kustakin kaupungista kokeiluun osallistuisi kolme peruskoulua.

Kokeilun on tarkoitus kestää kolme vuotta, mutta kokeilusopimus on mahdollista irtisanoa myös kesken kauden. Jos kokeilusopimus irtisanotaan, kokeilu loppuu kaikissa kunnan kokeilukouluissa.

– Mikäli kuntatyönantaja yrittäisi esimerkiksi vähentää suunnitteluun varatun työajan määrää, kokeilu irtisanottaisiin, Pankkonen selvittää.

Yksityiskohtaista tietoa voimme antaa, kun molempien osapuolten hallinnot ovat päättäneet kokeiluun lähdöstä.

Vuosityöajan tarkoituksena on saada kaikki opettajan tekemä työ luettavaksi työaikaan ja siten palkanmaksun perusteeksi. Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus arvioida, kuinka työaikamalleja pitää kehittää.

– Kyseessä on koko opetusalaa ajatellen merkittävä uudistus. Opettajien mielestä opetusvelvollisuuksiin perustuva työaikajärjestelmä ei enää kaikilta osin vastaa nykyistä työnkuvaa, Pankkonen sanoo.

Esimerkiksi erityisen tuen oppilaille tehtävien pedagogisten asiakirjojen laadinta työllistää opettajia.

– Toki myös opetusvelvollisuusjärjestelmällä on kannatusta, ja sillä on omat hyvät puolensa.

 

Parhaillaan vuosityöaikaa kokeillaan ammatillisessa koulutuksessa. Kokeilut alkoivat viime syksynä ja niissä on mukana yli 2 000 ammatillista opettajaa. Malli perustuu 1 500 tunnin vuosityöaikaan, josta 25–40 prosentissa opettaja saa itse valita työn tekemisen ajan ja paikan.

– Ammatillisessa koulutuksessa opettajan työ on varsin voimakkaassa muutoksessa muun muassa vuoden alusta voimaan tulleen reformilainsäädännön vuoksi. Alalle kaivataan nykyisiä työaikamalleja paremmin soveltuvaa järjestelmää. Kokemukset kokeiluista ovat pääosin hyviä, työmarkkina-asiamies Markku Perttunen OAJ:stä sanoo.

 

13 vastausta vuosityöajasta

 

Monia opettajia askarruttaa jo nyt, mitä vuosityöaika tarkoittaisi omassa työssä.

– Valitettavasti kaikkiin kysymyksiin ei voi vastata ennen kokeilusopimuksen syntymistä, ennen paikallisia sopimuksia tai ennen kuin asiaa on kokeiltu, OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen pahoittelee.

Hän vastaa nyt niihin kysymyksiin, joihin tässä vaiheessa voi vastata.

 

1. Missä vaiheessa päätöksenteko vuosityöaikakokeiluista on tällä hetkellä?

Jotta neuvottelutuloksesta syntyy sopimus, OAJ:n ja KT Kuntatyönantajien on molempien hyväksyttävä asia omissa hallinnoissaan. OAJ:n hallitus käsittelee asiaa perjantaina 26. tammikuuta 2018. Järjestön tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta ruoti tulosta jo pari viikkoa sitten.

Vasta kun sopimus on hyväksytty, voidaan paikallisesti ryhtyä neuvottelemaan kokeiluun osallistumisesta.

OAJ:n valtuuston valitsema hallitus on päätösten toimeenpaneva elin. Perusopetuksen vuosityöaikaneuvotteluista teki aikanaan päätöksen valtuusto.

 

2. Miten vuosityöaika vaikuttaa opettajan palkkaan?

Kokeilusopimukseen sisältyvän palkankorotuksen lisäksi kokeiluun lähdössä olevat kaupungit ovat varautuneet lisäkustannuksiin. Kustannuksia tulee siitä, jos kaikki työ saadaan palkanmaksun piiriin. Tästä voi päätellä, ettei kyseessä ole säästösopimus, vaan molemmilla osapuolilla on aito halu kehittää työaikajärjestelmää.

Jos opetusvelvollisuusjärjestelmässä jollakin opettajalla on perustellusti tavanomaista enemmän opetusta tai muita tehtäviä, niin hänellä on niitä myös kokeilussa. 1 520 tunnin vuosityöaika ei siis ole maksimi vaan minimi.

 

3. Miten vuosityöaika vaikuttaa opetusvelvollisuuksiin?

Kuten nyt, myös mahdollisessa vuosityöaikakokeilussa opettajien opetustuntimäärä ja muut työt perustuvat perusopetuslakiin ja -asetukseen, valtioneuvoston asetuksiin, opetussuunnitelman perusteisiin sekä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja siihen perustuvaan lukuvuosisuunnitelmaan.

Sopimuksessa on selkeästi ilmaistu, ettei sillä saa olla vaikutusta opettajan opetustuntimäärään. Mikäli näin tapahtuisi, irtisanoisimme kokeilun.

Neuvottelutuloksen mukaiseen sopimukseen sisältyy vuoden mittainen siirtymäkausi, jonka aikana sitomattoman työn vähimmäisprosentit määräytyvät osin nykyisen opetusvelvollisuuden perusteella. Jos opetusvelvollisuus on alhainen, sitomattoman työn osuus on 40 prosenttia. Mitä isompi on opetusvelvollisuus, sitä pienempi on sitomattoman työn prosenttiosuus siirtymäkaudella.

 

4. Mistä pitää sopia paikallisesti, jotta kokeilu voi alkaa?

Paikallisesti sovitaan siitä, miten määritellään sitomattoman työn osuus eli paljonko työaikaa varataan oman opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.

 

5. Ketä vuosityöaikakokeilu koskee?

Halukkuutensa kokeiluun ovat ilmaisseet Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Vaasa, Lahti ja Kajaani. Mikäli näissä kaupungeissa OAJ:n paikallisyhdistysten ja työnantajan edustajat pääsevät sopimukseen vuosityönajan kokeilusta, kokeilu voi alkaa muutamassa peruskoulussa ensi elokuussa.

 

6. Mitä vuosityöaika sisältää?

Peruskoulun opettajan vuosityöaika on kokeilussa 1 520 tuntia. Oppituntien lisäksi vuosityöaikaan lasketaan niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Kokeilulla halutaan turvata riittävä aika opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.

 

7. Mitä hyötyä vuosityöajasta on?

Vuosityöaika mahdollistaa sen, että kaikki opettajan työtehtävät saadaan näkyviksi ja palkanmaksun perusteeksi. Oppivelvollisuustunteihin perustuva työaika- ja palkkausmalli ei kata kaikkea opettajan tekemää työtä, johon kuuluu entistä enemmän esimerkiksi yhteistä suunnittelua.

OAJ:n työolobarometrin mukaan opettajat kokevat työmääränsä kasvaneen jatkuvasti. Vaarana on, että niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan, kasvaa entisestään.

 

8. Miten työaikaa suunnitellaan?

Vuosityöaikasuunnitelmaan kirjataan kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varattu työaika. Työnantaja vahvistaa sen ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei siis voi olla eikä hänen pidä hyväksyä sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu työaikaa.

 

9. Miten työaikaa seurataan?

Opettaja kirjaa, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen. Opettaja ja esimies seuraavat suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa työaikasuunnitelmaa muutetaan.

 

10. Onko kaikki työ tehtävä työpaikalla?

Ei. Työpaikalla on oltava vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on sinne määrättyjä työtehtäviä. Muutos nykykäytäntöön ei ole merkittävä. Oman opetuksen yhteinen suunnittelu saattaa lisääntyä joissakin kouluissa, osassa muutos on jo tapahtunut.

 

11. Mitä tarkoittaa sidottu ja sitomaton työaika?

Sidottu työaika tarkoittaa muun muassa oppitunteja, opettajankokouksia ja vanhempainvartteja. Sitomattomassa työajassa opettaja päättää itse, missä ja milloin hän työtä tekee. Tyypillistä sitomatonta työaikaa on oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja osa arvioinnista. Sitomatonta työtä voi tehdä vaikka kotisohvalla lauantai-iltana.

 

12. Voiko vuosityöaika ylittyä?

Kyllä, mutta silloin kyseessä on lisätyö. Vuosityöajan ylitys pitäisi kuitenkin kirjata etukäteen työaikasuunnitelmaan tai siitä pitäisi sopia erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan aina korvaus.

 

13. Vaikuttaako vuosityöaikakokeilu kesäkeskeytykseen?

Ei. Työpäivien määrä ja koulutyön keskeytys- ajat säilyvät ennallaan.

 

 

Pekka Pankkonen kertoi vuosityöaikakokeilusta Educassa 26.1.2018. Katso videotallenne oaj.fi:stä!

Kokemuksia ammatillisen oppilaitoksen vuosityöaikakokeilusta jutusta:

Katso video: Opettajan työ muuttuu – vuosityöaikakokeilusta ratkaisuja?

Miksi uutta työaikajärjestelmää kokeillaan? OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo taustoitti aihetta Educa-messuilla 26.1.2018 kertomalla opettajan työn muutoksesta.

Neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen puolestaan kertoi (videolla alkaen kohdasta 8:30) siitä, mitä sopimus vuosityöaikakokeilusta pitää sisällään ja miten mahdollisten kokeilujen kanssa edetään.