Lukioresurssi ei riitä korvaamaan lisääntyneitä tehtäviä

On erittäin hyvä, että lukiossa on mahdollisuus käyttää rahaa esimerkiksi kehittämistyöhön, sanoo rehtori Riitta-Mari Punkki-Heikkinen. Hän kuitenkin kyseenalaistaa, onko nykymuotoinen lukioresurssi siihen paras väline.

– Onko lukioresurssi tänä päivänä se malli, jolla pitäisi toimia? Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiota johtava Punkki-Heikkinen kysyy.

Lukioresurssista kustannetaan erilaisia lukion opettajien tehtäviä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole opetustyötä. OAJ:n mukaan noin 15 prosenttia lukion opetushenkilöstön palkoista katetaan lukioresurssista.

Käytännössä kunta saa valtiolta laskennallista, korvamerkitsemätöntä rahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet oppilaitoskohtaisesta, opiskelijamäärään perustuvasta lukioresurssista.

Esimerkiksi kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa OVTES:ssä lukee, että lukioresurssia käytetään “rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töihin”.

Erikseen mainitaan ylioppilaskokeiden valmistava tarkistaminen ja lukion päättötutkintoon kuuluvat suulliset kuulustelut. Sopimuksessa todetaan myös, että jos lukioresurssia jää käyttämättä, käyttämätön tuntimäärä kohdennetaan opetustyöhön.

Punkki-Heikkisen mielestä lukio-opettajan palkkausta ylipäätään pitäisi selkeyttää. Nykyinen järjestelmä, jossa on peruspalkka ja erilaisia muita palkanosia – esimerkiksi juuri lukioresurssista korvattavat tehtävät – on hänestä sekava eikä ota huomioon, millaista lukio-opettajan työ nykyään on.

– Perinteinen käsitys siitä, mitä opettajan työ on, on se oppitunnin pitäminen. Eihän se tänä päivänä ole niin.

Punkki-Heikkinen ei haluakaan arvioida, onko lukioresurssi riittävä suhteessa siihen, mitä sillä pitäisi saada tehtyä. Sen sijaan hän pohtii ylipäätään lukion rahoituksen riittävyyttä ja sitä, onko palkkausjärjestelmä ajan tasalla.

Hänestä olisi selkeämpää, jos palkkaus ei perustuisi viikkotunteihin vaan yksiselitteisesti euroihin.

Lukioresurssin käsite vakiintui 90-luvulla, erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:stä kertoo.

Silloin tunnistettiin tarve resurssille, jonka käytöstä päätetään paikallisesti ja josta korvataan muuta kuin opetustyötä, esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä, ryhmänohjaajan työtä, suunnittelua ja erilaisia projekteja.

Nyt työehtosopimuksiin perustuvaa lukioresurssia pitäisi Laakson mielestä kuitenkin kehittää lukiokoulutuksen rahoituksen rinnalla.

Laakson mukaan lukiokoulutuksen kokonaisrahoitus on puutteellista. Rahoituksessa ovat edelleen voimassa edellisten hallitusten tekemät leikkaukset.

– Vaatimukset sille, mitä kaikkea lukioresurssista pitäisi korvata, kasvavat koko ajan. Mutta se potti ei käytännössä kasva, Laakso sanoo.

Uusia tehtäviä on tullut opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä.

Laakso nostaa esimerkiksi lukioiden korkeakouluyhteistyön. Hänen mukaansa yhteistyön koordinointiin ei ole tullut rahoitusta, vaikka itse korkeakouluopintoihin tulikin. Niinpä koordinointia rahoitetaan ainakin osin lukioresurssista.

Yksi iso painetta luova tekijä on se, että ylioppilaskirjoitusten kokeiden suorittamismäärät kasvavat jyrkästi. Siksi opettajilla on aiempaa enemmän ylioppilaskokeiden valmistavaa tarkistamista tehtävänään.

– Se tarkoittaa, että lukioresurssista a: pitäisi käyttää yhä suurempi osa ylioppilastutkinnon tarkistamistyöhön tai b: siihen käytetään sama osuus kuin aikaisemmin, jolloin yksittäisestä kokeesta korvattava palkkio pienenee, Laakso sanoo.

Joissakin lukioissa lukioresurssista käytetään valtaosa ylioppilaskokeiden valmistavaan tarkistamiseen, joissakin merkittävästi vähemmän.

OAJ:n tekemän kyselyn mukaan lukioresurssia käytetään myös tehtäviin, joihin sitä ei ole tarkoitettu, kuten ylioppilaskokeiden valvomiseen. Kysely koski lukuvuotta 2018–2019.

Lukioresurssin jako pitää määritellä koulussa selkeästi.

Riitta Punkki-Heikkisen seitsemän rehtorivuoden aikana Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa on kasvatettu sitä osuutta, mitä lukioresurssista käytetään ylioppilaskokeiden valmistavaan tarkistamiseen. Nyt noin kolmasosa resurssista menee siihen.

Kaksi kolmasosaa käytetään muihin tehtäviin. Opettajat voivat saada korvausta esimerkiksi eri työryhmissä toimimisesta, koulun kirjaston hoitamisesta, liikuntatilojen organisoimisesta tai opinto-ohjaukseen liittyvistä tehtävistä.

OVTES:n mukaan lukioresurssista korvataan kullekin lukiolle yhteensä 14 viikkotuntia ja lisäksi 0,17 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa on 600 opiskelijaa, joten lukioresurssista korvataan yhteensä 116 viikkotuntia.

Tämä määrä jaetaan eri tehtävien ja opettajien kesken sen mukaan, miten heidän kanssaan on asiasta sovittu.

– Pitää olla hyvin selkeästi koulussa määritelty ja keskusteltu auki, miten lukioresurssi jaetaan, Punkki-Heikkinen sanoo.

Kustakin tehtävästä saa korvausta 19 viikkotunnin opetusvelvollisuuden mukaisesti, paitsi ylioppilaskokeiden valmistavassa tarkistamisessa huomioidaan opettajan oma opetusvelvollisuus.

Käytännössä voi käydä niin, että opettajat saavat eri verran rahaa esimerkiksi kokeiden valmistavasta tarkistamisesta. Punkki-Heikkisen mukaan lukioilla onkin haasteena, miten määritellä oikeudenmukainen maksuperuste.

– Selkein maksuperuste olisi, että se määriteltäisiin euroina, Punkki-Heikkinen sanoo.

Myös OAJ:n Laakso sanoo, että yksi vaihtoehto olisi määrittää valtakunnallisesti yhtenäinen korvaus yhden ylioppilastutkinnon kokeen valmistavasta tarkistamisesta.