Lukion valmennuskurssit puhuttavat: Olemmeko Etelä-Korean tiellä?

Valmennuskursseilta haetaan nyt etua ylioppilaskokeeseen. Nykytilanteen pitäisi silti olla aiempaa tasa-arvoisempi, tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sanoo.

Ylioppilaskokeen painoarvo korkeakouluvalinnoissa kasvaa. Siirtyvätkö valmennuskurssit nyt pääsykokeista lukioon?

Varmasti valmennuskursseja tarjoavat yritykset pyrkivät löytämään uusia markkinarakoja, kun valintakokeiden painoarvo vähenee. Saa nähdä, kuinka menestyksekästä se on, sillä toisin kuin valintakokeissa, yo-kokeeseen valmistautumisessa tarjolla on maksutonkin vaihtoehto, lukiokoulutus.

Aiemmin pääsykoevalmennuksessa perehdytettiin asioihin, joita ei opetettu toisella asteella. Nyt valmennusfirmat joutuvat kilpailemaan julkisen koululaitoksen kanssa.

 

Miksi yo-todistuksen painoarvoa korkeakouluvalinnoissa haluttiin lisätä?

Perimmäisin syy oli se, että suomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat kansainvälisessä verrannossa varsin myöhään. Tällöin siirtyminen työmarkkinoille hidastuu ja koulutuksen tuotot vähenevät.

Valinnoissa oli myös ilmiselvää tehottomuutta, kun pääsykokeita ei koordinoitu ja ne perustuivat materiaaliin, jota ei opetettu toisella asteella.

 

Joissakin Aasian maissa hyvien Pisa-tulosten takana on runsaasti yksityisopetusta. Olemmeko Etelä-Korean tiellä?

Tuskin sentään Etelä-Korean, jossa kotitaloudet käyttävät tällaiseen tutorointiin 2,9 prosenttia koko bruttokansantuotteesta. Se on lähes yhtä paljon kuin Etelä-Korean valtio käyttää ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen. Yksityisopetus on valtava teollisuus myös esimerkiksi Japanissa ja Turkissa.

 

Onko olemassa vaara, että korkeakouluvalinnoissa mennään rahalla toisista ohi?

Riskejä on, kun koulutus nyt vain on niin tärkeää ja korkeakoulupaikkoja ei kaikille riitä. Aloituspaikkoja on vähennetty ja niistä kilpaillaan, mikä voi tietenkin tuottaa kysyntää lisäkoulutukselle.

Jos valmennusfirmat onnistuisivat tavoitteessaan ja tämä bisnes kasvaisi, emme vielä tiedä, missä määrin valmennuskursseilla käyvät hyötyvät niistä.

 

Mikä on toisen asteen koulutuksessa tasa-arvon kohtalonkysymys?

Koulutukseen pitää investoida riittävästi, jotta sen laatu pysyy korkeana ja tasalaatuisena. Toisaalta keskiössä on ylioppilaskoe, jossa valmennuskurssitoiminnalle otollisen taktikoinnin ja nippelitiedon merkitys on pystytty pitämään aika vähäisenä.