Koulutusviennissä muhii jättibisnes – ”suomalaista opettajaa pidetään Kiinassa ihan keisarina”

Olo oli kuin rocktähdellä, kertoo tamperelaisopettaja Matti Helimo Kiinan-matkastaan.

Keski-Kiinan Zhengzhoussa järjestetyn koulutusseminaarin kiinalaiset osallistujat jonottivat päästäkseen ottamaan selfien Helimon kanssa.

– Sellainen vastaanotto pääsi yllättämään. Suomalaista opettajaa pidetään ihan keisarina siellä, Helimo sanoo.

Paikalla oli sikäläisiä opettajia, rehtoreita ja Kiinan opetushallituksen johtoa. Kiinalaisia kiinnosti etenkin ilmiöoppiminen ja suomalainen opetussuunnitelma.

Luokanopettaja ja nykyisin pääluottamusmiehenä työskentelevä Helimo vieraili myös Kiinaan perustetussa ”Suomi-koulussa” ja kuuli, että suunnitteilla on kymmeniä lisää.

– Niissä suomalaista ja kiinalaista opsia kuljetetaan rinnakkain. Tässä ensimmäisessä koulussa aloittaa syksyllä kolme suomalaisopettajaa, ja jatkossa he haluavat palkata kymmeniä lisää.

 

Suomalainen opettaja ja koulu siis kiinnostavat, mutta on Kiinaan viety jo päiväkotikonseptejakin. Itse asiassa Suomesta on lähtenyt koulutusviennin tuotteita kaikilta koulutusasteilta ja kaikkiin maanosiin.

Kaikkiaan Suomen koulutusvienti osoittaa kasvun merkkejä. Opetushallituksessa toimivan Education Finland -kasvuohjelman alustavan arvion mukaan koulutusviennin kokonaisarvo kasvaa tämän vuoden aikana 350 miljoonaan euroon. Siinä on 20 prosenttia lisäystä edellisvuoteen.

Tämä täyttää tällä erää Suomen virallisenkin tavoitteen, mutta se ei vielä riitä.

– Kasvupotentiaalia on paljon, ja oletamme, että se näkyy edelleen viennin kasvuna. Miljardiluokkaa pitää lähteä tavoittelemaan, Education Finlandin ohjelmajohtaja Lauri Tuomi paaluttaa.

 

Koulutuksen voisi kuvitella olevan Suomelle melkoinen menestystuote. Koulutus on ollut tutkimuksissa Suomen vahvin maabrändi viimeistään 2000-luvun Pisa-tutkimusten tulosten myötä. Ei ole tavatonta, että maailmalla Suomi tunnetaan saunasta, Kimi Räikkösestä ja koulutusjärjestelmästä.

– Harvalla toimialalla on näin vahvat lähtökohdat viennille, Tuomi sanoo.

Koulutusvientiin liittyvien talousuutisten taustalla onkin nähtävissä yhä järjestelmällisempi ote.

Oppilaitokset, korkeakoulut ja myös kunnat ovat alkaneet perustaa omia koulutusvienti-yhtiöitään. Niitä ja muita alan toimijoita kerää yhteen Education Finland, joka on jatkoa aiemmille Future Learning Finland- ja Education Export Finland -ohjelmille. Ero on siinä, että viime syksystä lähtien kasvuohjelma on toiminut Opetushallituksessa, kun aiemmat ohjelmat olivat vienninedistämisyhtiö Finprossa muiden vientialojen seassa.

Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMKissa alkoi tänä vuonna koulutusviennin erikoistumiskoulutus. Syksyllä neljässä Suomen suurlähetystössä työnsä aloittaa korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijoita, joiden yhtenä tehtävänä on koulutusviennin edistäminen.

Viime syksynä Education Finland lanseerasi nykyisten yli 90 jäsenensä käyttöön myös laatuleiman. Tämä Opetushallituksen virallinen ”joutsenmerkki” on vähän kuin kultainen leima valmiiksi hohtavan paketin päälle.

 

Koulutusviennin arvon kasvu miljardiluokkaan tarkoittaisi sen kolminkertaistumista. Sellainen kasvu lisäisi työtilaisuuksia alan ammattilaisille, myös opettajille.

Opettajille onkin tarjolla monenlaisia rooleja, sanoo Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa kv-suunnittelijana työskentelevä Ulla Virtanen. Hän on esimerkki ammatillisesta opettajasta, jonka työ koulutusviennin parissa on viemässä mennessään.

Virtanen toimi 2000-luvun alussa oppilaitoksensa EU- ja muissa kansainvälisissä hankkeissa. Se oli hyvää harjoitusta, kun työ sittemmin suuntautui pääasiassa koulutusvientiin.

– Nyt tavoittelemme selkeämmin koulutuspalveluillemme rahoittajia Suomen rajojen ulkopuolelta, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan opettajat voivat taipua monenlaisiin tehtäviin opettamisen ja kouluttamisen lisäksi.

– Toiminnassa roolitus on aivan keskeistä. Kysymys on oikeastaan vain siitä, mihin töihin kukin opettaja soveltuu ja haluaa. Opettajan perustehtävä on opettaa, mutta alalla tarvitaan myös suunnittelutyötä ja erityisesti myyntityötä, Virtanen sanoo.

Myös sovelluksia tai oppimisympäristöjä kehittävät teknologiayritykset kaipaavat pedagogiikan ammattilaista, vähintäänkin taustatöihin.

– Innovatiivisia opettajia on myös ollut sekä perustajina että kehittäjinä koulutusteknologian yrityksissä. Alku on voinut olla ensin kotimarkkinoilla, ja idea on voinut syntyä oman opetuksen yhteydessä, Tuomi sanoo.

Viime vuonna Education Finlandin jäsenyrityksissä tehtiin yli 1000 henkilötyövuotta koulutusviennin parissa.

– Uusia työntekijöitä palkattiin yli 250. Koulutusvienti luo myös työtä suomalaisille osaajille.

Virtanen on myös yksi HAMKin koulutusviennin erikoistumiskoulutuksen 35 opiskelijasta. Osa opintoja on sekin, miten osallistujista tehdään koulutusviennin myyjiä.

– Mutta eihän kaikista opettajista voi eikä tarvitsekaan tulla myyjiä. Yhtä lailla kaikkien ei tarvitse lähteä Riadiin 40 asteeseen kouluttamaan, Virtanen sanoo.

Perusopetuksen uusien opsien myötä olemme askeleen tai kaksi edellä monia maita.

Luokanopettajana työskennellyt Anna Helenius on hänkin antanut koulutusviennille pikkusormensa. Virkavapaata hän otti alun perin projektiin, jossa sata saudiarabialaista opettajaa ja rehtoria muutti puoleksi vuodeksi Suomeen. Helenius ja yhdeksän muuta opettajaa olivat vieraiden mentoreita.

– Vierailimme espoolaisissa kouluissa, joissa seurasimme paitsi oppitunteja, myös laajemmin koulun toimintaa. Olimme eräänlaisia toimintakulttuurin tulkkeja.

Tätä kautta Helenius päätyi töihin Espoon seudun koulutuskuntayhtymän, Kirkon ulkomaanavun ja kahden muun oppilaitoksen yhdessä perustamaan koulutusvientiyhtiöön Omnia Education Partnershipsiin. Viime vuonna hän veti projektipäällikkönä koulutusjärjestelmän kehittämisohjelmaa Palestiinassa.

– Tehtävänä oli fasilitoida työpajoja eli järjestää keskustelutilaisuuksia teemoittain niin, että osallistujat miettivät ja tuottavat itse ratkaisuja. Viiden teematyöpajan jälkeen 25 eri opetusaloilla toimivaa osallistujaa koosti julistuksen, jossa linjattiin, mihin suuntaan Palestiinan koulutusjärjestelmää pitäisi viedä.

Heleniuksen mukaan maailmalla kiinnostusta herättää juuri nyt erityisesti se, miten laaja-alaisten taitojen omaksumista opetetaan.

– Perusopetuksen uusien opsien myötä olemme askeleen tai kaksi edellä monia maita. Ops-prosessissa haettiin vastauksia samoihin kysymyksiin, mitä hyvin monissa maissa nyt mietitään, Helenius sanoo.

Koulutusmatkailu on nouseva ilmiö.

Koulutusvienti on siis myös konseptien ja koulutusosaamisen vientiä. Näitä töitä voi löytyä turvallisesta ja kylmästä kotimaastakin.

Opettajankoulutus tai koulutusjärjestelmän – siis vaikkapa oppilaitoksen toiminnan pyörittämisen – hallinnollinen osaaminen ovat kysyttyä oppia. Siihen voidaan tutustua parhaiten Suomessa.

– Meille tulee syksyllä 20 kiinalaista opettajaa, jotka perehtyvät oppilaitoksemme organisaation laadunhallintajärjestelmään ja siihen, miten esimerkiksi opetuksen laatua kehitetään, Ulla Virtanen kertoo.

Lauri Tuomen mukaan yksi nouseva ilmiö kotimaan koulutusvientityössä on koulutusmatkailu. ”Edu-matkailijoita” on vieraillut sekä oppilaitoksissa että muun muassa Opetushallituksessa esillä olleessa koulutusvientiyritysten innovaatioiden pop-up-laboratoriossa.

– Edu-matkailijoita tulee itse asiassa yllättävän paljon. Heitä ovat ottaneet vastaan kunnat, ja matkanjärjestäjätkin ovat aktivoituneet siinä. Luonnon tai museon lisäksi suomalainen nähtävyys voi olla koulu, Tuomi sanoo.

Edu-matkailijat ovat virallisia delegaatioita, mutta myös opettajia tai tavallisia perheitä.

– Eri maissa vainhemmat haluavat lapsilleen loma-aikana parhaita kokemuksia koulusta.

 

Alalla, jossa vain maailman ääret ovat rajana, ulottuvuuksia ja kysymyksiä riittää. Ulla Virtasen mukaan suomalaista opettajuutta pitäisi pystyä jollakin tavalla suojelemaan.

– Haluan rohkaista opettajia tämän alan mahdollisuuksiin. Silti opettajat ovat Suomen kultaa, jota en lähtisi halvalla myymään.

Se on hyvä huomio. Suomessa koulutetun opettajan rekrytointi ulkomaille voi olla yksilölle upea mahdollisuus. Koulutusvientiä se ei Suomen talouden tai koulutusjärjestelmän kannalta kuitenkaan ole – vaan aivovuotoa.

Sitäkin voi kysyä, millaista ”reilua kauppaa” koulutusvienti lopulta on. Kehittyvissä maissa asia voi olla kaksipiippuinen. Toisaalta koulutus on keskeinen elementti taistelussa köyhyyttä vastaan, mikä voisi tehdä koulutusviennistä maailmanparannusta.

Joissakin maissa suomalaisiin koulutustuotteisiin on kuitenkin varaa vain paikallisella eliitillä. Sellaisissa ympyröissä suomalainen koulutuksen tasa-arvon ideaali on kovin kaukana kotoa.

– Koulutuksen ja sen kehittämisen takana voi kuitenkin aina seistä. On hieno tunne, kun näkee kehittämistyön tai osaamistavoitteiden nytkähtävän eteenpäin vieraassa kulttuurissa. Eihän opettaja hakeudu alalle ilman, että on halu tukea toisten kasvua ja oppimista, Virtanen sanoo.