Silmäterä ja syömähammas – Vuoden oppilaitoksena palkittu Kosken lukio tuo elinvoimaa koko alueelle

Erinomaisesta ilmapiiristään tunnettu Kosken lukio on OAJ:n valitsema Vuoden oppilaitos. Palkintoperusteissa lukiota luonnehditaan koko alueelle elinvoimaa luovaksi syömähampaaksi. Kunnan päättäjät ymmärtävät lukion merkityksen ja vaalivat sitä kuin silmäterää.

Kun ypäjäläinen morsian ja koskilainen sulhanen viime kesänä avioituivat, häissä puhui Kosken lukion rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen.

Hääpari oli tutustunut lukiossa, mutta tapaus on myös hyvä vertauskuva Kosken lukion hengelle ja alueelliselle merkitykselle. Kuntarajoja ylitetään joustavasti, ilmapiiri on hyvä ja tärkeitä ihmissuhteita solmitaan. Kaiken kruunaa lämminhenkinen, helposti lähestyttävä rehtori.

Varsinaissuomalainen Kosken lukio voitti tänä vuonna OAJ:n järjestämän Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti -kilpailun.

– Olen kaikille sanonut, että tämä on ihan paras työpaikka. Tuntuu, että kaikki osat ovat loksahtaneet hyvin yhteen, englannin ja saksan lehtori, vararehtori Markus Niemi sanoo.

Psykologian, uskonnon ja filosofian lehtori Anne Lainio puolestaan kehuu, miten lukio on täynnä hyviä tyyppejä. Opettajat tykkäävät työstään.

– Täällä kaikkia oppiaineita arvostetaan. Resursseja on, eikä tarvitse pelätä, totetutuvatko omat kurssini, Lainio sanoo.

 

Kosken lukiossa on tehty järjestelmällisesti työtä opiskelijamäärän ja vetovoimaisuuden eteen. Opiskelijoita on runsaat 130, ja he tulevat oman kunnan lisäksi noin kymmenestä lähialueen pitäjästä.

Opiskelijoille on kilpailutettu koulutaksikuljetukset niistä lähikunnista, joissa ei ole lukiota eikä julkista liikennettä. Vaikka kuljetus maksaa, rehtorin mukaan opiskelijoista saatavat valtionosuudet tuovat hinnan moninkertaisena takaisin.

Lisäksi oppituntien aikatauluja on rukattu niin, että ne käyvät yksiin julkisen liikenteen vuorojen kanssa.

Mirja Rautavuori-Lehtinen tuli Kosken lukioon opettajaksi vuonna 1984. Vuodesta 1992 hän on ollut rehtori ja on nyt myös kunnan sivistysjohtaja.

Viesti hyvistä käytänteistä kiirii kauas. Ypäjältä tuli ensimmäisenä vuonna yksi, toisena kaksi ja kolmantena jo kahdeksan opiskelijaa. Nyt ypäjäläisiä on lukiossa parikymmentä.

– Maaseudulla on fiksuja nuoria ihmisiä, mutta jonkun täytyy kuljettaa heidät lukioon. Ypäjän Hyrsynkulmalla voi olla se tuleva presidentti, Rautavuori-Lehtinen sanoo.

Opettajia lukiossa on 17, joista suurin osa opettaa myös samassa rakennuksessa toimivassa yläkoulussa. Koko talossa on 30 opettajaa.

Opettajistakin moni on muualta. Anne Lainion 40 minuutin työmatka Liedosta taittuu kimppakyydeillä kollegoiden kanssa. Turkulaisia ja lietolaisia opettajia kulkee Koskelle kolme autollista.

– Kotona ei tarvitse ruikuttaa, että oli rankka työpäivä, kun voi matkalla ruikuttaa työkavereille.

 

Yksi Kosken lukion menestyksen salaisuuksista on kurssitarjotin, jonka rehtori räätälöi opiskelijoita kuullen. Lyhyitä kieliä ei tarjota joka vuosi, mutta halutessaan opiskelija ehtii lukea niitä lukion aikana.

Yhteishenkeä lujittaa ja uusia opiskelijoita houkuttaa myös vuosittainen ulkomaanmatkakurssi, jolla kaikki toisen vuosikurssin opiskelijat matkustavat viikoksi johonkin Keski- tai Etelä-Euroopan kaupunkiin. Tälle keväälle suunniteltu Lissabonin-matka lykkääntyi koronapandemian takia.

Markus Niemi on lukion kansainvälisyysvastaava, ja hänen tehtäväänsä kuuluu vaihto-opiskelijoista huolehtiminen. Pienellä paikkakunnalla vaihto-opiskelijat eivät ole itsestäänselvyys, mutta Kosken lukiossa heitä on ollut joka vuosi, parhaana vuonna neljä.

Puolin ja toisin on joustamisen ilmapiiri.

Lukio tunnetaan myös erinomaisista tuloksistaan ylioppilaskirjoituksissa. Esimerkiksi pitkässä matematiikassa Kosken lukio on ollut useana vuonna kymmenen parhaan joukossa, kerran peräti paras.

Palkintoperusteissa kehutaan lukion resursseja, mutta rehtori Rautavuori-Lehtinen korostaa, että Kosken lukion kulut opiskelijaa kohden eivät ole sen isommat kuin muuallakaan. Resurssit on saatu käyttöön joustavasti ja taloudellisesti.

– Puolin ja toisin on joustamisen ilmapiiri, opettajat, työnantaja ja kunta joustavat.

 

Näkymät opettajien ja rehtorin näyttöruuduilta osoittavat, että työskentely jatkui monipuolisena etäyhteyksien kautta.

 

Molemmat juttuun haastatellut opettajat ottavat oma-aloitteisesti puheeksi rehtorin merkityksen lukion hengelle.

– Rehtori on kaikkien opiskelijoiden suosikki ja osaa luoda tosi positiivista henkeä koko yhteisöön, Markus Niemi sanoo.

– Opiskelijat kertovat, että kun Mirjan luona käy, se on semmoinen lämmin ihana tuulahdus. Kun sieltä lähtee pois, niin elämä hymyilee, Anne Lainio kuvailee.

Arvostus on molemminpuolista.

– Meillä on ihan huippuopettajat. He pääsisivät kyllä töihin johonkin isoon kaupunkiin, mutta eivät mene, kun viihtyvät meillä. Kun opettajainhuoneessa heittää jonkin asian, että pitäisiköhän tehdä näin, joku onkin jo laittanut sen vireille, Rautavuori-Lehtinen kiittää.

Lehtori Anne Lainio on myös lukion opiskelijakunnan ohjaaja. Aktiivisen opiskelijakunnan perinteisiin kuuluu muun muassa hurja vesisota lukuvuoden päätteeksi.

 

Myös kunta saa osansa niin rehtorin kuin opettajienkin kiitoksista. Ehdotuksen Kosken lukion palkitsemisesta teki kunnanjohtaja Jukka Matilainen.

– Joka puolelta on kuulunut hyvää kautta linjan. Kunnia kuuluu lukion henkilökunnalle ja opiskelijoille, hän sanoo.

Matilainen vahvistaa, että kunnan hallinnossa toisen asteen koulutusta pidetään silmäteränä. Elinvoimaa ympärilleen säteilevän lukion kehittämisessä on hänen mielestä olennaista juuri yhteistyö.

Lukiolla on suuri merkitys siinä, että maaseutua pystytään pitämään asuttuna ja vireänä.

 

Kunniamaininnat Pohjois-Savoon ja Joensuuhun

OAJ:n Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti 2020 -kilpailussa jaettiin kolme kunniamainintaa. Ne saivat Pohjois-Savossa toimiva Savonia-ammattikorkeakoulu, Hukanpesän päiväkoti Joensuusta ja Martti Ahtisaaren koulu Kuopiosta.