OAJ:n teettämän lukiokyselyn mukaan valtaosa lukion opettajista oli sitä mieltä, että digimateriaali ei sovi kaikille. Kirjoille on edelleen tarvetta.
– Olennaista on, että opettaja saa valita oppimateriaalin kohderyhmän mukaan, erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:stä sanoo.
Varsinkin suuret lukiot ovat siirtyneet pääosin digimateriaaliin. Pienillä lukioilla on edelleen käytössä kirjoja.
Laakso kertoo, että lukioiden oppivelvollisuusuudistuksessa ja digisiirtymässä ollaan alussa. Seurantatutkimusta tarvitaan.
Myös kriittiselle katseelle on syytä. Elokuussa julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan peräti 62 prosenttia lukiolaisista pitää opiskelua henkisesti raskaana.
Oulussa Pateniemen lukiossa on siirrytty kokonaan digiin.
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jani Siirilä on tyytyväinen valitsemiinsa oppimateriaaleihin.
– Aluksi vastustin muutosta, mutta nyt olen sopeutunut digimateriaaleihin. Kehitettävääkin tosin löytyy.
Siirilä ei ole yksin kriittisyytensä kanssa. Myös muut opettajat suhtautuivat OAJ:n helmikuisessa jäsenkyselyssä varauksella digiuudistukseen. Kyselyssä kartoitettiin lukioiden opettajien mielipidettä oppivelvollisuusuudistuksesta. Digimateriaalit olivat yksi osa-alue.
Tässä jutussa OAJ:n Tuomo Laakso ja opettaja Jani Siirilä peilaavat kyselyn tuloksia omiin havaintoihinsa ja tietoihinsa. Kaksikko pohtii, mikä digitaalisissa oppimateriaaleissa on hyvää ja missä asioissa on kehitettävää.
+ Pedagogiikka edellä
OAJ:n kyselyssä 80 prosenttia ajatteli, että opettajia on kuunneltu hyvin tai melko hyvin digitaalisiin oppimateriaaleihin siirryttäessä.
Esimerkiksi Siirilä sai valita kahdesta vaihtoehdosta sen oppimateriaalin, jota haluaa käyttää.
– Toivon, että opettaja saisi päättää jatkossakin oppimateriaalit ja käyttötavat, hän sanoo.
Myös Laakson mielestä digimateriaalihankinnoissa tulee kuunnella opettajia.
– Tärkeintä on mennä tässä asiassa pedagogiikka, ei väline edellä, hän kiteyttää.
+ Opettajan aikaa säästyy
Jani Siirilän mukaan opettajan aikaa säästyy, kun monet käytännön askareet ovat käyneet digitalisaation myötä tarpeettomiksi.
– Monisteiden ja materiaalien kopiointia en tee enää ollenkaan, mikä on tuonut lisäaikaa kaikkeen muuhun.
+ Ekologisuus
Digitaalinen oppimateriaali mahdollistaa ekologisuuden, kun esimerkiksi paperia ei tuhlaannu.
Ekologiset arvot ja toimintatavat välittyvät näin Siirilän mukaan opiskelijoille.
Toisaalta tietokoneen käytön lisääntyminen kuluttaa sähköä sekä koulussa että kotona.
+ Yhdenvertaisuus
Oppimateriaalit ovat uudistuksen myötä opiskelijoille maksuttomia. Yhdenvertaisuus toteutuu, kun koulu tarjoaa tietokoneet.
– Kaikilla opiskelijoilla on samanlaiset tietokoneet ja ohjelmat, mikä helpottaa opetusta, Siirilä kertoo.
+ Kaikki materiaalit samassa paikassa
Opiskelijoiden ja opettajien arki helpottuu, kun kirjoja ei tarvitse kuljettaa mukana. Kunhan muistaa pistää tietokoneen reppuun kouluun tullessa ja kotiin lähtiessä.
– Siirtymisprosessin nopeus
Laakson mukaan oppivelvollisuusuudistus ja sen tuomat muutokset ovat tapahtuneet nopeasti. Ehtivätkö opettajat ja opiskelijat mukaan muutoksen pyörteisiin?
Siirilä kertoo digitaalisten oppimateriaalien käytön opettelun vieneen paljon aikaa.
– Useamman aineen opettaja joutuu opiskelemaan monia materiaaleja.
Hän oli aluksi turhautunut, sillä nopeasti luoduissa oppimateriaaleissa oli paljon kehitettävää.
– Riippuvaisuus teknologiasta
Joskus verkkoyhteydet pätkivät ja opetus takkuaa.
– Olemme uudistuksissa vielä todella alussa. Olennaista on kysyä, mitä digitalisaatio aiheuttaa opiskelijalle pitkällä aikavälillä, Laakso pohtii.
Opiskelija työskentelee tietokoneen ääressä jatkuvasti sekä koulussa että kotona.
– Pitkittyessään päätetyöskentely on myrkkyä silmille, vireystasolle ja ergonomialle. Entä mitä se tekee sosiaalisille taidoille? kysyy Siirilä.
– Lisensseihin liittyvä lisätyö
Materiaalien lisensseihin liittyvä selvittely jää usein opettajille, selviää OAJ:n kyselystä. Se huolettaa opettajia.
– Kuten perinteisten kirjojen kohdalla, täytyy myös digitaalisten materiaalien kohdalla pohtia, kuka jakaa käyttöoikeudet ja ottaa ne pois, Siirilä sanoo
– Lisensseihin liittyvän selvittelytyön voisi siirtää ja resursoida koulusihteerille. Uudistuksessa oppimateriaalien hankintaan, varastointiin ja ylläpitoon kohdennettiin kuitenkin erikseen resursseja, Laakso ehdottaa.
? It-tuki turvana
Onko lukioissa riittävästi it-tukea?
– Vielä ei ole selvitetty, miten tuki käytännössä toteutuu. Yhtä kaikki sitä tarvitaan yhä enemmän, Laakso miettii.
Siirilän mielestä Pateniemessä tuki on ollut riittävää. Hän kuitenkin epäilee, ettei tilanne ole yhtä hyvä kaikkialla.
– Meillä on pätevät tieto- ja viestintätekniikan opettajat. He ovat olleet työyhteisölle kullanarvoisia digisiirtymässä. Lisäksi koulutuksen järjestäjän palkkaama kiertävä ICT-tukihenkilö on ollut apuna, Siirilä kiittelee.
? Digitaitojen opettaminen
Jos opiskelijalla on puutteelliset digitaidot, millä ajalla heitä ohjataan?
– On myytti, että kaikki diginatiivit osaavat käyttää laitteita hyvin. Vaikka nuoret käyttävät Snapchatia, he eivät välttämättä osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmia, Siirilä muistuttaa.
Digitaalinen oppimateriaali kannustaa itseohjautuvuuteen.
– Valvonnan vaikeutuminen
Kun opiskelijoilla on oppitunneilla tietokoneet edessään, houkutus verkon tarjoamiin ajanvietteisiin on suuri.
– Jos luokassa on 35 opiskelijaa, on todella vaikea valvoa katsooko joku esimerkiksi suoratoistopalvelua, Jani Siirilä tietää.
+ Oppimateriaalin monipuolisuus ja ajantasaisuus
Toisin kuin painettuihin kirjoihin, digitaalisiin oppimateriaaleihin voidaan liittää erilaisia oppijoita palvelevaa lisämateriaalia, kuten videoita ja linkkejä.
Tuomo Laakson mukaan materiaalia on helppoa päivittää, joten tieto on ajantasaista.
Digitaalinen oppimateriaali kannustaa opiskelijaa itseohjautuvuuteen, eikä opettajaa välttämättä tarvita joka käänteessä.
– Jotkut työskentelyalustat ohjaavat opiskelijan seuraavaan tehtävään ja antavat automaattista arviointitietoa, Laakso sanoo.
Tutustu oppivelvollisuuskyselyn tuloksiin: