Teimme yksimielisen päätöksen lähteä mukaan kokeiluun ja ryhdymme avoimin mielin selvittämään vuosityöajan sopivuutta työaikajärjestelmäksi. Koemme, että kokeilusta on hyötyä myös meille opettajille.
Näin sanoo rehtori Tuulia Halkola johtamansa Tervajoen koulun lähdöstä perusopetuksen vuosityöaikakokeiluun vuoden alussa.
Alakoulun kuusi opettajaa ovat jo parin vuoden ajan vapaaehtoisesti seuranneet työaikaansa. Tavoitteena on ollut kirjata muistiin kaikki opettajan työhön kuuluvat tehtävät.
– Vuosityöaikaan liittyvä tehtävien kirjaaminen on meille suhteellisen pieni muutos, Halkola sanoo.
Tervajoen väelle työajan seuranta on keino hallita omaa työaikaa ja priorisoida tekemisiään: uuden opetussuunnitelman tuomia lisätehtäviä sekä oppilashuollollisia ja kasvatuksellisia tehtäviä.
– Opsin sisällöt eivät muuttuneet niin paljon kuin toteuttamisen vaateet. Olemmekin havainneet, että opsin toteuttamiseen tarvittavaa suunnittelu- ja arviointiaikaa kertyy paljon ja työajan pitäisi riittää muuhunkin tärkeään, Halkola sanoo.
Tervajoella sitomatonta työaikaa on kaikilla opettajilla noin 30 prosenttia vuosityöajasta. Opettajien mielestä työajan seuranta Excel-taulukon avulla on toimiva järjestelmä.
Vaasassa neljä koulua äänesti vuosityöaikakokeiluun lähtemisestä. Kahdessa isossa alakoulussa mukaan lähteminen oli hyvin lähellä.
– Päätimme OAJ:n Vaasan paikallisyhdistyksessä, että kokeilun aloittamiseen tarvitaan kahden kolmasosan kannatus. Alakouluissa puuttumaan jäi vain muutama ääni, ja yläkoulun puolella kokeilua kannatti hieman alle puolet opettajista, pääluottamusmies Lauri Leminen kertoo.
Hän arvelee, että osaa opettajista mietitytti sidotun ja sitomattoman työajan määrä.
– Monella lienee halu säilyttää nykyiseen opetusvelvollisuusjärjestelmään mielletty tietynlainen vapaus. Vuosityöaikaan liittyy myös pelko, että uusi työaikajärjestelmä lisäisi tulevaisuudessa opetettavien tuntien määrää yhdellä tai kahdella, Leminen kertoo.
On tärkeää, että eri kuntien kokemukset kerätään yhteen ja kehitetään työaikajärjestelmää yhteistyössä.
Leminen näkee, että paikallinen valmistelutyö ei Vaasassa mennyt hukkaan, koska prosessi herätti hyvää keskustelua työaikajärjestelmän kehittämisestä.
– Opettajat kokevat työn määrän kasvavan koko ajan ja tuovat esille työn kuormittavuuden. Nykyisessä järjestelmässä ei ole perälautaa sille, kuinka paljon tunteja opettaja voi viikossa työhönsä käyttää. Työmäärän rajaaminen on yksi niistä kysymyksistä, joihin vuosityöaikakokeilulla on lähdetty hakemaan ratkaisua, Leminen kertoo.
Leminen on tyytyväinen siitä, että Vaasa pääsee nyt vaikuttamaan vuosityöajan valtakunnalliseen kehittämiseen.
– On tärkeää, että eri kuntien kokemukset kerätään yhteen ja kehitetään työaikajärjestelmää yhteistyössä. Ilman kokeiluja ja systemaattista kehitystyötä on mahdotonta löytää uusia toimivia malleja, Leminen sanoo.
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa on nyt mukana yhteensä kahdeksan alakoulua. Helsinkiläinen Poikkilaakson koulu aloitti kokeilun elokuussa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu vuosiluokkiin sitomaton opetus ja yhteisopettajuus.
Luokanopettaja Mervi Valta pitää hyvänä sitä, että kokeilu antaa tietoa siitä, mihin kaikkeen opettajan työaika kuluu.
– Toivon, että kokeilun avulla saadaan tolkkua opettajan työmäärään. Tavoitteena on myös, että työt koulussa jakaantuvat mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Vuosityöaika mahdollistaa yhteistyön, jos sidottua tuntiresurssia käytetään järkevästi ja yhteissuunnittelun vaatima aika huomioidaan rakenteissa, Valta sanoo.
Puolen vuoden kokeilukokemuksen jälkeen Valta tähdentää läpinäkyvyyden merkitystä.
– Erityisesti siinä vaiheessa, kun vuosityöaikasuunnitelmia tehdään, prosessin pitää olla mahdollisimman avoin ja ratkaisujen perusteltuja. Silloin opettajien ei tarvitse tuntea pelkoa siitä, että tuntien jakaminen perustuisi pärstäkertoimeen tai yksittäisen opettajan neuvottelutaitoihin. Meillä on esimerkiksi mahdollisuus nähdä muiden työaikasuunnitelmat.
Mervi Vallan vuosityöaika on tänä lukuvuonna 1 504 tuntia. Viikoittaista sidottua työtä on lukujärjestyksessä 26,5 tuntia, josta opetusta 22, johtoryhmätyötä 1,5, koko koulun yhteissuunnitteluaikaa 1,5 ja työparin tai solun yhteistyöaikaa 1,5 tuntia. Sen lisäksi sidottua työaikaa kertyy vuoden mittaan muun muassa veso-päivistä, arviointikeskusteluista, oppilaspalavereista ja vanhempainilloista.
– On tärkeää, että lukujärjestystä ei ladata liian täyteen sidottuja työtehtäviä.
Luokanopettajalle valtakunnallisessa sopimuksessa määritelty sitomattoman työajan minimimäärä, 25 prosenttia kokonaistuntimäärästä, on Vallan mielestä alun alkaenkin turhan pieni, koska siihen pitäisi mahtua suunnittelutyön lisäksi valtava määrä juoksevia asioita ja sekalaista sälää.
Helsinkiläiset seuraavat työaikaansa Wilmaan luodulla seurantajärjestelmällä. Vallan mukaan järjestelmä on toimiva, koska se ei ole liian pikkutarkka eikä työläs.
– Olen itse kirjannut sitomattomasta työstä lisätietoihin aina sen, olenko käyttänyt aikaa esimerkiksi suunnitteluun, arviointiin tai juoksevien asioiden hoitoon. Näistä tiedoista saattaa olla hyötyä seuraavan vuoden suunnitelman teossa.
Vantaalla kokeilussa on elokuun alusta alkaen ollut mukana kaksi alakoulua. Syksyllä kokeiluun osallistuville vantaalaisopettajille tehdyssä kyselyssä opettajat antoivat kokeilun keskiarvosanaksi seiskan. Kymmenen prosenttia vastaajista antoi kiitettävän.
Kaikkien kokeilijoiden mielestä kokeilu ei kuitenkaan ole alkanut ongelmitta. Osa opettajista on ollut tyytymättömiä muun muassa heille kohdennettuun sitomattoman työn prosenttiosuuteen, palkkaukseen ja seurantajärjestelmän hankaluuteen.
Vantaalaisopettajat vastasivat Opettaja-lehden haastattelukysymyksiin yhteisellä sähköpostilla. He kertovat, että opettajilla on ollut sitomattoman työn prosenttiosuus lähes sama, 25–26,5 prosenttia, riippumatta työn erityispiirteistä. Heidän mielestään kokeilukouluissa ei ole huomioitu riittävästi tai lainkaan opettajan työhön merkittävästi vaikuttavia seikkoja, kuten oppilasmäärää ja tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten määrää. Suurin osa opettajista opettaa 25 tuntia viikossa.
Opettajat kritisoivat seurantajärjestelmää minuutintarkaksi kirjaussovellukseksi, johon merkitään tehty työ kellonaikojen mukaan. OAJ:n näkemyksen mukaan Vantaalla käytössä oleva sovellus ohjaa seurantaa virheellisesti.
Osa vantaalaisopettajista sanoo, ettei ole päässyt vaikuttamaan vuosityöajan kehittämistyöhön. He kokevat, ettei työnantaja ole hyödyntänyt heidän antamaansa palautetta.
OAJ:n edustajat ovat jäsenten toiveesta käyneet Vantaan kokeilukouluissa tapaamassa henkilökuntaa ja keskustelemassa kokeilun kehittämistarpeista. OAJ kerää kaikkien kokeilukoulujen opettajilta palautetta helmikuussa tehtävällä kyselyllä.
Lue lisää: