Hyvä pedagoginen johtaminen edellyttää henkilöstön kohtaamista

Pedagogisesti vahva varhaiskasvatuksen johtaja laatii toiminnalle ja arvioinneille selkeät rakenteet eikä epäröi puuttua henkilöstön ristiriitoihin. Kun johtajuus toimii, toimii päiväkodissa kaikki muukin, sanoo Ulla Soukainen.

Jos päiväkodinjohtaja pitää itseään vahvana pedagogisena johtajana, myös päiväkodin kasvattajatiimi kertoo tavoitteellisesta toiminnan suunnittelusta. Toisaalta henkilöstö tuntee nahoissaan senkin, jos pedagoginen johtajuus ei toimi.

– Päiväkotilapsissa vahva pedagoginen johtajuus näkyy keskittyneisyytenä, luovuutena, energisyytenä ja sinnikkyytenä, Ulla Soukainen kertoo.

 

Varhaiskasvatuksen ylitarkastajana Lounais-Suomen aluehallintovirastossa työskentelevä Soukainen selvitti tutkimuksessaan, miten päiväkodinjohtajien arviot omasta johtamisestaan vaikuttavat heidän johtamiensa päiväkotien oloihin.

– Moni päiväkodinjohtaja on työskennellyt aikaisemmin lapsiryhmässä, ja tehtävien muutos voi herättää lapsityölle omistautuneissa ristiriitaisia tunteita. Tulokset kertovat, ettei pedagogiikan merkitys katoa mihinkään, vaikka työ vaihtuukin opettajasta johtajaksi, Soukainen perustelee tutkimuksensa tärkeyttä.

Vuonna 2015 lähetetyn itsearviointilomakkeen palautti 158 johtajaa 13 paikkakunnalta. Itsearviointeja verrattiin kasvattajatiimien arvioihin kyseisten päiväkotien toiminnasta sekä ulkopuolisten havainnoitsijoiden arvioihin lasten päiväkotiarjesta.

 

Soukainen korostaa systemaattisuuden ja rakenteiden merkitystä hyvälle pedagogiselle johtamiselle. Rakenteita ei kuitenkaan voi pystyttää valmiiden ohjeiden mukaan, vaan ne on räätälöitävä kullekin työpaikalle sopiviksi.

– Jo palaverien tarkka aikatauluttaminen ja niissä tehtyjen päätösten kirjaaminen kertoo, että homma on johtajalla hanskassa. Jollei päätöksiä kirjata, ne jäävät kellumaan ilmaan eivätkä vaikuta mihinkään.

Soukasen mukaan kehittämistyö kannattaa istuttaa osaksi arkista työtä. Esimerkiksi päiväkodin seinälle liimatut post-it-laput ovat hyvä tapa pohjustaa tulevaa kokousta.

Toimintakulttuurin kehittäminen ja kehittämistyön arviointi painottuvat myös uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

– Johtajan pitäisi varata tarpeeksi aikaa uusien vasun perusteiden edellyttämien uudistusten suunnitteluun ja aikatauluttamiseen.

Soukasen mukaan muutosten ja niiden arviointien ajankohdat on hyvä merkitä kalenteriin. Muutama suunnitteluun käytetty tunti helpottaa työtä jatkossa.

Hyvä pedagoginen johtaminen edellyttää henkilöstön kohtaamista.

Johtajalta on lupa edellyttää jämäkkyyttä myös henkilöstöasioissa; pelkkä hyvänä kuuntelijana toimiminen ei Soukaisen mukaan riitä.

Johtajien usein valittamassa kiireessäkin voi olla kyse muustakin kuin syyksi yleensä esitetystä hallinnollisten tehtävien paljoudesta.

– Hyvä pedagoginen johtaminen edellyttää henkilöstön kohtaamista, ja siinä joutuu väkisin tekemisiin myös työyhteisön ristiriitojen kanssa. Jollei tämä puoli ole johtajalla vahva, hän saattaa vältellä kohtaamistilanteita ja selittää asioihin puuttumattomuuttaan hallinnollisilla kiireillä.

Toki yksikön koollakin on väliä. Johdettava yksikkö ei Soukaisen mukaan saisi kasvaa niin suureksi, että johtajan tuntuma käytännön varhaiskasvatustyöhön ja sen kehittämiseen katoaa.

– Kunnissa yhdistellään nykyään useita päiväkoteja saman johtajan alaisuuteen. Miten vahvaa pedagogista johtajuutta pystytään toteuttamaan suurissa ja hajanaisissa yksiköissä?

 

Tutkimus

Ulla Soukaisen tutkimusartikkeli ilmestyi kirjassa Leadership in Early Education in Times of Change – Research from five continents. Verlag Barbara Budrich 2019.

Artikelin nimi on How do early childhood education directors in Finland see themselves? Selected findings based on the orientation project.