Varhaiskasvatus kannattelee lapsuutta sairaalassa

Sairaalahoitoa tarvitsevilla lapsilla pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen kuin muillakin. Tampereen Taysissa tätä on tavoiteltu neljän varhaiskasvatuksen ammattilaisen voimin.

Potilashuoneisiin vietäviä Bee-Bot-robotteja. Havainnointitehtävä poliklinikan odotushuoneessa. Kuvatukia kommunikoinnin avuksi.

Hyppimään tai vaikkapa numeroiden opetteluun houkuttelevia lattiateippauksia käytävillä. Sairauteen liittyvien tunteiden käsittelyä leikin kautta. Taideseinä, johon lapsi voi jättää jäljen itsestään.

Esimerkiksi tältä näyttää kunnallinen varhaiskasvatus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa.

Sitä ovat kehittäneet varhaiskasvatuksen opettajat Mari Leander, Mirva Heinonen ja Salla Jokinen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Opettajat ovat tuoneet sairaalaan varhaiskasvatuksen suunnitelmiin kirjatut oppimisen ja kehityksen tavoitteet.

Leanderin mukaan sairaalassa lapsi passivoituu helposti. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on luoda ympäristö, joka kannustaa lasta lähtemään liikkeelle, oppimaan ja toimimaan.

 

Lain mukaan jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Käytännössä tämä ei toteudu tasavertaisesti sairaalahoitoa tarvitsevien lasten kohdalla, sairaalahankkeen koordinaattori Marja Rantanen sanoo.

Hän on selvittänyt sairaaloissa järjestettävän varhaiskasvatuksen valtakunnallista tilannetta.

Suomen sairaaloissa työskentelee tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensä 14 vakaopettajaa ja erityisopettajaa. Heistä valtaosa on hyvinvointialueiden palkkalistoilla.

Epätasa-arvoa synnyttää se, että sairaaloissa järjestettävällä varhaiskasvatuksella ei ole ollut yhteistä mallia. Myös yhteys kunnalliseen varhaiskasvatukseen on pitkälti puuttunut.

Ratkaisu on Rantasen mielestä selkeä.

– Sairaala pitäisi kirjata lakiin yhtenä paikkana, jossa kunnallista varhaiskasvatusta järjestetään.

 

Sairaalassa lapsi passivoituu helposti.

 

Puhelu opetus- ja kulttuuriministeriöön kertoo, että lähivuosina lakiin tehtävää kirjausta ei ole odotettavissa.

– Tämänhetkisessä tilanteessa ei ole realistista lisätä kunnille taloudellisia velvoitteita, opetusneuvos Tarja Kahiluoto arvioi.

Varhaiskasvatuksen järjestäminen sairaaloissa ei myöskään ole mukana hallitusohjelmassa.

– Mutta varmasti on paljon asioita, mitä voidaan tehdä ilman isoja lisäpanostuksia, Kahiluoto sanoo.

Hän toivoo hankkeiden lisäävän aiheen näkyvyyttä ja nostavan esiin hyviä käytäntöjä.

Laki ei nimittäin estä kuntia järjestämästä varhaiskasvatusta sairaalassa. Näin päätettiin tehdä Tampereella: kaupunki jatkaa hankkeessa käynnistettyä toimintaa vuoden 2024 loppuun.

 

Sairaalan vakaopet tekevät yhteistyötä lapsen oman päiväkodin kanssa. – Kysymme esimerkiksi, millaisia mielenkiinnon kohteita lapsella on, Mirva Heinonen kertoo.

 

Tampereen hankkeen vakaopettajat ovat rakentaneet yhteistyötä niin Tayisin henkilöstön kuin sairaalassa olevien lasten kotikuntien varhaiskasvatuksen kanssa. Lisäksi he ovat tehneet sairaalassa toteuttamaansa varhaiskasvatusta tunnetuksi.

Heidän mukaansa huomiota kaipaavat erityisesti siirtymät päiväkodin ja sairaalan välillä.

– Jos lapsella on ollut paikka päiväkodissa, olemme kysyneet, millaisia tavoitteita toiminnalle on asetettu ja millaisia mielenkiinnon kohteita lapsella on ollut, Mirva Heinonen antaa esimerkin.

Koska vakaopettajat tuntevat hyvin päiväkotien arjen, he osaavat neuvoa, millaisia muutoksia tarvitaan retkipäiviin, ruokailuun tai leikkitilanteisiin, jotta lapsi pystyy osallistumaan niihin sairaalajakson jälkeen.

Myös lasten tuen tarpeet tulevat hyvin esiin sairaalassa, missä varhaiskasvatus on pääosin yksilötyötä.

Yksi osa työtä on ollut lapsen ja huoltajien välisen myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen. Opettajat antavat myös hoitohenkilökunnalle tietoa siitä, miten eri asioita voi käsitellä lapsen kanssa.

– Lapsen käytökseen on aina syy. Sanoitamme paljon tunteita, Mari Leander kuvailee.

 

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on luoda sairaalaan sellainen ympäristö, joka kannustaa lasta lähtemään liikkeelle, oppimaan ja toimimaan.

 

Yksi vakaopettaja sai esimerkiksi tietää, että lääkkeen ottaminen on lapselle hankalaa. Opettaja jutteli asiasta lapsen kanssa palapelin kokoamisen lomassa. Hän kyseli yksityiskohtaisesti, mikä lääkkeen ottamisessa on lapsen mielestä vaikeaa.

Lapsen kertomat asiat hän välitti hoitohenkilökunnalle, joka pystyi ratkomaan pulman.

Fysioterapeuttien kanssa opettajat ovat esimerkiksi suunnitelleet lattiateippauksia, ja puheterapeutti on voinut havainnoida vuorovaikutusta, kun opettajat ovat leikkineet lapsen kanssa.

– Joskus hoitohenkilökunta saattaa kysyä, voisitko tulla mukaan, kun käsittelemme perheen kanssa, mitä lapsen hoidossa tulee tapahtumaan, Leander sanoo.

 

Lapselle varhaiskasvatuksessa on kyse tutuista, turvallisista ja tavallisista asioista, jotka vahvistavat minäpystyvyyttä ja kannattelevat lapsuutta sairauden keskellä. Perheiden huoli lievenee, kun lapsi jaksaa leikkiä, nauraa ja kiinnostua asioista.

Salla Jokinen muistuttaa, että varhaiskasvatus mahdollistaa tärkeitä onnistumisen kokemuksia.

– Hoitajan tuoma palapeli voi jäädä tekemättä, jos huoltaja toteaa, että lapsi ei yleensä tee niitä. Me mietimme keinoja, miten lapsen saa motivoitua, Jokinen sanoo.

 

Juttua varten on haastateltu myös Oulun Kastellin monitoimitalon päiväkodin johtajaa Katja Pirttikoskea.
Muut lähteet: Blomqvist, M. & Jokimies. J. 2023. Varhaiskasvatuksen polku päiväkodista sairaalaan ja takaisin. Selvitys. Helsingin kaupunki.

 

 

Oulussa linkkinä on esiopettaja

Oulussa yliopistollisen sairaalan ja kaupungin varhaiskasvatuksen välisenä linkkinä on Kastellin monitoimitalon päiväkodin esiopettaja. Hän työskentelee tarpeen mukaan sekä sairaalassa että päiväkodissa.

Pestiä hoitaa varhaiskasvatuksen opettaja Mervi Huttu. Mikäli eskariopetukselta jää aikaa, hän opettaa myös nuorempia, erityisesti pitkäaikaisia potilaita lasten veri- ja syöpätautien osastolta.

Sairaalan kolmesta omasta varhaiskasvatuksen opettajasta yksi työskentelee osittain samoilla osastoilla kuin Huttu.

– Työnjaollista yhteistyötä teemme lähes päivittäin, Huttu kertoo.

Hän arvelee yhteisen suunnittelun määrän kasvavan, kun toiminta siirtyy marraskuussa uuteen sairaalaan.

Huttu pitää työssään merkityksellisenä mahdollisuutta tukea lapsen kasvua ja kehitystä sellaisessa elämäntilanteessa, jossa usein koko perhe on lujilla.

– Yhden lapsen kanssa esimerkiksi teimme lapsen toiveesta taikamaalausta vedellä, kertasimme värejä ja harjoittelimme kirjaimia.

Mielekkään tekemisen lomassa lapselta saatiin muun muassa mitattua lämpö ja verenpaine useampaan kertaan ikään kuin huomaamatta.

 

 

Husin vakahenkilöstö pääsee kunnan koulutuksiin

Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan Husin Uusi lastensairaala on sitoutunut varhaiskasvatuksen pedagogisen laadun kehittämiseen.

Sen vakahenkilöstö on laatinut sairaalalle oman, valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin pohjautuvan suunnitelman.

Aiemmin yhteistyötä kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa teki lähinnä Husin polikliinisen toiminnan vakahenkilöstö.

– Hankkeessa luotiin myös pysyvät rakenteet sille, että Husin varhaiskasvatushenkilöstö voi osallistua kunnallisiin koulutuksiin, hankekoordinaattori Jaana Jokimies sanoo.

Koulutusyhteistyötä kehitetään yhdessä kaupungin kanssa. Sille on nimetty vastuuhenkilöt Husista ja Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Jokimiehen mukaan tavoitteena on sellainen yhteistyö, jossa lapsen oman varhaiskasvatuksen ja sairaalan varhaiskasvatuksen välillä on toimiva jatkumo.