Lisääkö anonyymi rekrytointi opettajakunnan monimuotoisuutta?

Tänä lukuvuonna Havukosken koulun rehtori Arto Martikainen halusi haastaa itseään ja rekrytointitiimejään. Hän kokeili ensimmäistä kertaa anonyymia rekrytointia.

– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä arvoja sekä minulle että koululle. Minua kiinnosti nähdä, miten hakuprosessi muuttuu ja saammeko uudenlaisia hakijoita.

Auki olevia opettajanpaikkoja oli yhdeksän, mikä on 40 opettajan koulussa tavallista enemmän. 420 oppilaan vantaalaiskoulu tarjoaa perusopetusta 6.–9.-luokkalaisille.

Vantaalla anonyymeja rekrytointeja oli jo tehty eri toimialoilla, joten Martikaisen piti vain ilmoittaa asiasta kaupungin rekrytoinnin tukeen. Koulun johtoryhmä suhtautui ideaan myönteisesti, samoin rekrytoinneissa mukana olleet opettajat.

Uusi tapa ei tuonut lisätöitä.

Anonyymin haun tavoite on keskittyä hakijoiden osaamiseen ja työkokemukseen.

Rekrytoija ei näe hakemuksia karsiessaan työnhakijoiden tunnistetietoja, kuten nimeä, kuvaa, ikää, sukupuolta tai äidinkieltä.

Ideana on, että tunnistetiedot pysyvät salassa myös avoimissa vastauksissa. Niiden muotoilu on kuitenkin hakijan käsissä. Haun anonyymiys päättyy yleensä siihen, kun päätös haastatteluun kutsuttavista on tehty.

Martikaisen mukaan opettajien tiukat kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset ohjaavat rekrytoijaa myös anonyymissa haussa. Hän uskoo, että parhaat valikoituvat joukosta myös tällä tavalla.

Uusi tapa ei tuonut lisätöitä tai muutakaan haittaa. Siispä opettajia haetaan Havukosken kouluun anonyymilla haulla myös jatkossa.

– Tämä lisää rekrytoinnin läpinäkyvyyttä, moninaisuutta ja avoimuutta, mutta näin pienellä kokemuksella en osaa sanoa, miten paljon.

Erilaiset rekrytointitavat kiinnostavat myös luokanopettaja Mariaa. Hän on kokenut työnhaussa epäreiluutta ja tullut mielestään syrjityksi. Marian nimi on muutettu aiheen arkaluontoisuuden takia.

Maria työskenteli luokanopettajana Venäjällä 16 vuotta. Suomeen hän muutti vuosituhannen alkupuolella. Maria opiskeli suomen kielen, hankki kansalaisuuden ja pätevöityi luokanopettajaksi.

Kymmenen viime vuotta Maria on tehnyt pienessä kunnassa luokanopettajan määräaikaisuuksia ja sijaisuuksia. Pisimmät ovat olleet vuoden mittaisia. Myös työttömyysjaksoja on ollut. Virkahaussa hänet on sivuutettu ainakin viidesti. Tämänhetkinen työsuhde päättyy elokuun alkuun.

Maria kertoo paiskineensa töitä tunnollisesti. Hän on mielestään pätevä ja vastuullinen opettaja. Työpätkästä toiseen seilaaminen on aiheuttanut paitsi alemmuudentunnetta, turhautumista ja stressiä, myös psyykkisiä ja fyysisiä oireita.

– Minulla on edelleen vahva työn imu. Samaan aikaan olen huolissani terveydestäni.

Työpätkästä toiseen seilaaminen on aiheuttanut alemmuudentunnetta.

Maria ei usko, että anonyymistä rekrytoinnista olisi hänelle apua, sillä hän on päässyt työhaastatteluihin. Hän pitää maahanmuuttajataustaansa perimmäisenä ongelmana.

Maria arvelee, että rekrytointeihin ovat vaikuttaneet myös joidenkin oppilaiden vanhemmat. Nämä ovat epäilleet Marian suomen kielen taitoa ja kampanjoineet häntä vastaan.

– Monet opettajat tukevat ja kannustavat minua sekä arvostavat ahkeruuttani. Vaikeuksia on vain joidenkin vanhempien kanssa, joille olen matu, venäläinen tai ryssä. He vastustavat sitä, että olen töissä koulussa.

Toisaalta rankat kokemukset ovat tuoneet myös itsevarmuutta ja opettaneet armollisuutta. Tunnelin päässä näkyy valoa, kun nykyiselle pestille on lupailtu jatkoa. Myös henkilövaihdos työskentelykunnan sivistystoimessa antaa toivoa.

Vantaalaisrehtori Arto Martikaisen mielestä anonyymin rekrytoinnin kompastuskivi voi olla se, jos haastatteluvaiheessa aletaankin arvioida jotain muuta kuin hakijan osaamista ja työkokemusta.

– Yhdenvertaisuusteeman mukana pitämisestä on hyvä muistutella itseään koko prosessin ajan.

Sekä Maria että Martikainen ajattelevat, että anonyymi rekrytointi voisi parhaimmillaan lisätä opettajakunnan moninaisuutta. He kaipaavat tutkimustietoa asiasta.

Tammikuun alussa julkaistiin tiettävästi ensimmäinen anonyymin rekrytoinnin vaikuttavuuteen keskittyvä tutkimus Suomessa. Tutkimuksen toteuttivat Työn ja talouden tutkimus Labore ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Tutkimuksessa todettiin ulkomaalaistaustaisten ihmisten pääsevän useammin työhaastatteluun ja työllistyvän paremmin, kun haku oli anonyymi. Tutkimus tehtiin Helsingin kaupungin rekrytoinnissa, ja otos oli pieni. Laajemmalle selvitykselle aiheesta onkin tilausta.