Tutoropettajan päivä: Arjen rinnallakulkija pistää hyvän kiertämään Kauhajoen alakouluissa

Kauhajoella uudet oppimisen tavat solahtavat sutjakasti koulutyön käytännöiksi tutoropettajien avulla. Kynnys kysäistä tutoropea neuvonpitoon on matala. Seurasimme tutorina toimivan erityisluokanopettaja Anne Hautalan päivää.

Erityisluokanopettaja Anne Hautala starttaa Seinäjoelta Kauhajoelle. Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla välimatkat ovat pitkät ja kuntien väliset erot digivälineiden haltuunotossa suuret. Tunnin työmatkan aikana vilistää ohi monenlaista koulua.

Kauhajoella on tehty sähköiset portfoliot kaikille oppilaille, mutta naapurikunnassa alettiin vasta tänä syksynä käyttää Wilmaa.

− Kaikilla oppilailla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia oppia käyttämään tietotekniikkaa, Anne harmittelee.

Annella on iso tehtävä. Hän on yksi yli 2 000:sta tutoropettajasta, joiden avulla maan hallitus tahtoo pitää Suomen opettajat maailman parhaina.

Anne sparraa kollegojaan uuden opetussuunnitelman ja digitaalisen pedagogiikan haltuunotossa. Hänen ja kolmen muun kollegan vastuulla on Kauhajoen seitsemän alakoulua ja noin 150 opettajaa.

Anne opettaa luokanopettajille esimerkiksi, miten kirjaudutaan Google Classroomiin tai miten tehdään pedagogisia asiakirjoja ja miten niitä päivitetään. Hän sanoo olevansa arjen rinnallakulkija.

Opettajanhuoneessa raikuu kirkas nauru. Digivalmiuksia rakennetaan yhdessä keskustellen. Jokainen jakaa omaa osaamistaan.

Kauhajoki on Annen mielestä erityisen hyvä paikka tutoroida ja opettaa. Ilmapiiri opettajien, koulujen johdon ja kaupungin opetustoimen kesken on avoin, hyväksyvä ja keskusteleva.

− Uuden opetussuunnitelman ja oppimisympäristön eteen on tehty töitä pitkään ja uskottu, että tämä on meidän juttumme. Tutortoimintaa arvostetaan ja tutoropettajiin luotetaan lujasti.

Kauhajoen tutoreiden tiimi on Annelle tärkeä vertaisjoukko. Hänestä tuntuu kurjalta, että joissakin kunnissa on vain yksi ainoa tutoropettaja.

Etelä-Pohjanmaalla on oma Tutorix-hanke, jossa ovat mukana kaikki muut kunnat paitsi Seinäjoki. Alueelliset tutorpäivät pidetään seuraavan kerran marraskuussa.

 

Kauhajoen uusi koulukeskus on viihtyisä rakennus, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Annen 6–9 E -luokka ottaa tietokoneet esille ja alkaa kirjoittaa äidinkielen tehtävää. Taustalla soi klassinen musiikki.

Digitaalisuudesta on paljon iloa erityisopetuksessa. Annen luokassa on rauhallinen ja positiivinen tunnelma.

Anne tykkää opettamisesta ja tietotekniikasta. Hän lähti digikehittäjäopekoulutuksiin ensimmäisten joukossa viisi vuotta sitten. Koulutus opetti paljon uutta ja vahvisti uskoa omiin taitoihin.

Historian tunnillakin on lupa nauraa. Positiivinen pedagogiikka näkyy ja tuntuu Annen omassa luokassa.

Educoren tutoropettajan koulutus opetusneuvos Martti Hellströmin johdolla kesti vuoden. Siellä pohdittiin opetussuunnitelman ihmiskäsitystä ja arvomaailmaa sekä opettajuuden muutosta.

Tutoropettajuus on tuonut Annelle paljon lisää pohdittavaa. Suurin este oppimiselle tuntuu olevan oma pää. Se kysyy liian usein, olenko nyt opettanut tämän asian juuri niin kuin olisi pitänyt.

− Teknisiä mahdollisuuksia kokeillessa pitää uskaltaa hörpätä kunnolla. Samalla pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta omasta osaamisestaan.

Anne tahtoo oppia jatkuvasti uutta myös omassa työssään. Viimeksi hän on opiskellut positiivista pedagogiikkaa. Teema oli esillä myös maakunnan tutoreiden tapaamisessa. Tutkija Tiina Korpela-Liimatainen totesi, että yhteisen arvopohjan pitää olla kunnossa digiloikassakin.

 

Anne opettaa Näppistaituri-peliä Jukka Ojaniemen 4 D -luokassa.

− Kun olet kirjautunut, aloita oppitunti. Ei kun menoksi!

Oppilaiden silmät loistavat ja kymmensormet naputtavat pulpetin kantta vielä, kun läppärit on kerätty takaisin.

(vas.) Kymmenellä sormella kirjoittamista voi opetella Näppistaituria pelaamalla. Luokanopettaja Jukka Ojaniemikin tarttuu haasteeseen. (oik.) Kauhajoen koulukeskuksessa läppärit ovat ahkerassa käytössä. Ne kulkevat tutoropettajan mukaan luokasta toiseen.

Anne tutoroi opettajia tarpeen mukaan. Suosittuja aikoja ovat keskiviikkoiltapäivät, jolloin oma opetus päättyy jo puolilta päivin.

Anne kiertää kouluilla aina, kun opettajat tarvitsevat tukea esimerkiksi ilmiöopetuksessa tai sähköisissä oppimisympäristöissä. Hän antaa vierihoitoa, toimii rinnakkaisopettajana luokassa ja treenaa porukoita. Ilmiöoppiminen, positiivinen pedagogiikka ja digitaidot tarttuvat kollegoihin ja uppoavat sujuvasti koulutyöhön.

− Tutoropettaja ei ole koskaan vain neuvomassa muita, vaan oppimassa itsekin. Jokainen tuo pöytään oman osaamisensa, Anne sanoo.

Kaikkien ei tarvitse osata koodata robottia.

Digivälineiden haltuunotossa jokainen opettaja saa olla oma itsensä, eikä ketään pakoteta käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiettyä määrää päivässä, viikossa tai vuodessa.

− Kaikkien ei tarvitse osata koodata robottia, mutta jokaisen pitää ymmärtää, mitä tarkoittaa ohjelmallinen ajattelu alkuopetuksessa.

Opettajat ovat pedantteja, yrittävät parhaansa ja miettivät aina, riittävätkö omat taidot.

Annen mielestä opettajat asettavat riman itselleen joskus turhan korkealle, vaikka pitäisi osata olla armollinen.

− Tärkeintä on, että yrittää ja jakaa niitä asioita, joita jo osaa. Se voi olla pientä konkreettista apua, kuten miten saa ladattua sovelluksen puhelimeen.

 

Annella on pikapalaveri psykiatrisen sairaanhoitajan Marja Järvisen kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on iso osa erityisopettajan arkea.

Tutoropettajan tauot täyttyvät pikapalavereista. Vuorossa psykiatrinen sairaanhoitaja Marja Järvinen.

Annen päivään mahtuu paljon nopeita neuvonpitoja välitunneilla ja muilla tauoilla. Tutoropettajaa tarvitaan moneen, ja yllättäviäkin tilanteita riittää.

Oman työn organisointia on auttanut kenties sekin, että Anne on opiskellut yliopistossa myös henkilöstöjohtamista.

− Sitten tajusin, ettei kukaan tahdo palkata vastavalmistunutta parikymppistä henkilöstöjohtajaksi. Niinpä pyrin erityisopettajakoulutukseen. Se oli hyvä päätös.

Johtaminen kiehtoo Annea yhä. Hän muistuttaa, että jokainen opettaja on aina myös johtaja, joka johtaa luokkaa omalla esimerkillään.

 

Maakunnan erityisopettajien koulutus on päivän viimeinen rasti. Anne pohtii 21:n opettajan kanssa digitaalisten pedagogisten apuvälineiden käyttöä erityisopetuksessa. Mukana on luokanopettajia, aineenopettajia ja erityisopettajia. Koulun keittiöstä on tilattu kahvit ja pullat.

Anne esittelee maakunnan opettajille tekniikan mahdollisuuksia erityisopetuksessa. Vasemmalla Marita Sysilampi ja oikealla Tiina Hoskari.

Kauhajoen kunta rahoittaa hyvin tutortoimintaa, vaikka valtion apukin on tarpeen. Valtion avusta ei ole tietoa tämän hallituskauden jälkeen.

Marraskuussa tulee hakuun viimeinen apurahapaketti, joka riittää puoleksitoista vuodeksi. Sen jälkeen tutortoiminta on näillä näkymin kunnan omalla vastuulla.

− Kun lisäraha loppuu, mitataan kuntien arvot ja resurssit, Anne sanoo.

Opetushallituksen kyselyn mukaan merkittävä osa kunnista lopettaa tutortoiminnan, jos valtion apu lakkaa. Anne uskoo, että Kauhajoella toiminta jatkuu ainakin jossain muodossa. Toimintamalli siihen on luotu jo ennen hallituksen tutorhanketta.

OAJ ja Kuntatyönantajat ovat neuvotelleet korvaukseksi tutoropettajan työstä vähintään 130 euroa kuukaudessa yhtä viikoittaista oppituntia vastaavaa työmäärää kohden. Annella ei ole kiinteitä tutortunteja. Hän saa erityistehtävästään korvausta 220 euroa kuussa.

Kauhajoella rahaa käytetään myös sijaisiin ja yhteisopettajuuteen. Jos joku opettaja tahtoo suunnitella koulupäivän aikana vaikka yhteisen projektin kollegansa kanssa, hän voi saada luokkaansa suunnitteluajaksi tutoropettajan pitämään tuntejaan.

Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla välimatkat ovat pitkiä ja koulujen väliset erot digivalmiuksissa suuret. Anne ajaa mielellään Kauhajoelle, missä tutortoimintaa arvostetaan.

Kotimatka Seinäjoelle taittuu yhdessä aviomiehen kanssa. Työasiat jäävät taakse, kun jutellaan niitä näitä ja kuunnellaan Suomipoppia radiosta.

Anne Hautala

  • Erityisluokanopettaja ja tutoropettaja
  • Syntynyt vuonna 1991 Juuassa Pohjois-Karjalassa
  • Opettaa 6–9 E -luokkalaisia Kauhajoen koulukeskuksessa.
  • Valmistunut erityisluokanopettajaksi Itä-Suomen yliopistosta.
  • Opiskelee nyt kuntajohtamista, opiskellut myös henkilöstöjohtamista.
  • Vaikuttaa OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen yleissivistävissä opettajissa
  • Asuu Seinäjoella miehensä ja kahden karkeakarvaisen mäyräkoiran kanssa.
  • Harrastaa puutarhatöitä ja lukemista.