Haasteena löytää oikeat oppilaat
Suomen malli on tuomassa harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen.
Hankkeen puuhamies, valtiosihteeri Tuomo Puumala kertoo, että keväällä mallia pilotoitiin yli sadassa kunnassa ja yli tuhannessa koulussa.
– Kunnissa on saatu harrastusten pariin lapsia ja nuoria, joilla ei ole ennestään harrastusta. Eli aika hyvin on osunut askel lankulle.
Malli vakiintuu ensi syksynä. Rahoituspäätöksen toiminnan järjestämiseen sai 235 kuntaa.
Toivelistan kymmenen kärjessä
Joka viidenneltä oppilaalta puuttuu mieleinen harrastus. Näin kertoo harrastamisen tarpeita kartoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely, johon vastasi miltei 200 000 lasta ja nuorta.
– Haluamme antaa mahdollisuuksia myös sellaisille harrastuksille, joita ei ole usein tarjolla pienillä paikkakunnilla, ministeriön nuorisoyksikön johtaja Henni Axelin sanoo.
Kun yhdistetään kaikki ikäluokat, toivekyselyn kymmenen kärjessä ovat parkour, kuvataide, elokuva ja animaatio, ruoanvalmistus, kiipeily, pelisuunnittelu ja koodaus, valokuvaus, keilailu, kädentaidot ja käsityöt sekä lumilautailu ja laskettelu.
Rahavirrassa liian monta puroa?
Uudistus herättää myös kriittisiä mietteitä.
Onko viisasta, että harrastustoimintaa toteutetaan aina uusien hankkeiden kautta? Kerhotoiminnan rahoitus on syntynyt monista puroista, ja Suomen malli tuo palettiin taas uuden puron.
Entä jos mallista hyötyvät eniten ne nuoret, jotka nykyiselläänkin harrastavat? Silloin uudistus kääntyy päälaelleen ja siitä tulee tulonsiirto heille, joilla asiat ovat jo ennestään hyvin.
Miten on tilakustannusten laita, jos koulutuksen järjestäjä avaa tilansa maksutta muiden toimijoiden käyttöön? Tilojen ylläpito ei ole ilmaista.
Ei päällekkäisyyttä vaan täydennystä
Suomen mallia on pilotoitu esimerkiksi Turun perusopetuksessa. Siellä on paljon opetussuunnitelmaan kirjattuja kerhoja, Liikkuva koulu -ohjelman kerhoja sekä Taidelukkari-kerhoja.
– Nämä kaikki pitäisi punoa tukemaan Suomen mallia, ettei tule päällekkäisyyttä, sanoo projektipäällikkö Rebekka Hermonen.
Turussa etsivän harrastustoiminnan vastuuopettajat ovat löytäneet lapsia, joilla ei ole yhtään harrastusta.
Välipalaa, hippaleikkiä ja lyhytelokuvia
Koulupäivä loppuu vartin yli kaksitoista. Sen jälkeen välipalakerhossa tehdään ja nautitaan ravitseva smoothie.
Puolet ryhmästä siirtyy liikuntakerhoon leikkimään vaikkapa hippaa. Toinen puoli kuvaa ja editoi lyhytelokuvaa video- ja animaatiokerhossa. Puolen tunnin päästä ryhmät vaihtavat paikkoja.
Tällaiseen 1-2-luokkalaisten virkeään iltapäivään Suomen mallin pilotti toi rahat Lapuan Haapakosken koulussa.
Liikuntakerhoa veti liikunnanopettajaksi opiskeleva Anna-Kaisa Anttila, joka toimii myös Suomen mallin hankekoordinaattorina Lapualla. Harrastukset saatiin käyntiin heti vuoden alusta kaikissa perusopetuksen kouluissa.
Eniten kerhoja ohjaavat opettajat ja koulunkäynninohjaajat. Vetäjiä on löytynyt kansalaisopistoista, urheiluseuroista ja vanhempainyhdistyksistä.
– Opettajat ja koulunkäynninohjaajat pystyvät tunnistamaan hyvin oppilaita, jotka tarvitsevat harrastusta. Kun vetäjä on tuttu opettaja, kynnys tulla kerhoon pysyy matalana.
Harrastus pitkittää kotiinlähtöä, ja haasteena ovatkin olleet koulukuljetukset. Pilottivaiheen hankerahoitukseen ei saanut sisällyttää kuljetuskustannuksia, mutta syksyllä alkavassa rahoituksessa se on jo mahdollista.
Opettajilla oltava yhtenäinen työpäivä
OAJ:n työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Tomi Törrönen muistuttaa, että opettajien työaika on virka- ja työehtosopimusten mukaan yhtenäinen ja koostuu 60 minuutin jaksoista.
– Tästä syystä koulupäivien yhteyteen sijoitettava harrastustoiminta on ajoitettava koulupäivän alkuun tai loppuun.
Harrastuksia ei voi laittaa keskelle koulupäivää myöskään siksi, että perusopetuksessa opetuksen järjestäjällä ja tätä kautta opettajilla on vastuu oppilaista koko koulupäivän ajan.
Kunnan on syytä palkata harrastustoiminnan koordinaattori, sillä harrastusten järjestämiseen vaikuttavat oppilaiden lukujärjestykset, koulukuljetukset ja se, miten koulun tilat ovat käytettävissä.
Harrastustoiminta ei voi lisätä rehtorin tai opettajien työmäärää ilman erilliskorvausta. Työsuunnitelmassa hyväksyttyjen kerhojen tuntipalkkio on määritetty virka- ja työehtosopimuksissa.