Ammattikirja
Ostin koronasulun aikaan tämän kirjan, joka osoittautui hyödylliseksi myös työssäni. Apua on ollut paljon esimerkiksi nyt, kun olen opettanut seiskaluokkalaisille 1800-luvun Suomen historiaa.
Historiantutkijan kiinnostavasti kirjoittama teos on mainio lukukokemus jokaiselle Suomessa asuvalle. Kirjoittaja kuvailee perusteellisesti, miten sisukkaita ja kekseliäitä entisajan ihmiset ovat olleet ankarissa oloissamme nälän ja tautien keskellä.
Elämä on pyörinyt pitkälti ravinnon hankinnan ympärillä, ja olemme todellakin selviytyneet kekseliäisyydellä.
Ulla Koskinen: Suomessa selviytymisen historiaa. Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun. Into 2018.
Ammattikirja
Peter Englund on tunnettu ruotsalainen historioitsija ja kirjailija. Hänen esseekokoelmansa tekivät minuun nuorena suuren vaikutuksen, Pultava-teos taas oli yliopiston pääsykoekirja.
Marraskuu 1942 -teoksen lähteinä on ollut 39:n eri puolilla maailmaa asuneen ihmisen kirjeitä, päiväkirjoja ja muita tekstejä kohtalokkaalta kuukaudelta. Tuolloin liittoutuneet ja natsi-Saksa kävivät ratkaisevia taisteluja monissa maailman kolkissa.
Äänensä saavat kuuluviin monenikäiset ihmiset muun muassa Japanista, Ranskasta, Suomesta, Neuvostoliitosta ja Yhdysvalloista.
Peter Englund: Marraskuu 1942. Kohtalonkuukausi tavallisten ihmisten silmin. Suom. Sirpa Hietanen. WSOY 2022.
Voimanlähde
Absoluuttinen nollapiste -yhtyeen laulaja, sanoittaja ja säveltäjä Tommi Liimatta on dokumentoinut elämäänsä jo neljässä romaanissaan.
Koska olen 1970-luvulla syntyneen Liimatan ikäinen, hänen omaelämäkerralliset kirjansa ovat olleet minulle voimaannuttava elämys ja aikamoinen nostalgiatrippi.
Uusin, Manse, on seikkaperäistä ajankuvaa pohjoisesta muuttaneen nuoren miehen asettumisesta Tampereen musiikkipiireihin.
Monipuolinen kirjailija kertoo olleensa välinpitämätön koululainen. Silti hän Tampereelle muutettuaan kävi laulamassa viereisen lukion kevätjuhlassa suvivirren.
Tommi Liimatta: Manse. Markka-aika. Like 2023.
Vinkit antoi Helsingin Aurinkolahden peruskoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori Sami Rönty. Hän muistutti juuri abitytärtään lukioajan oivalluksestaan: ristinollaa pelaamalla ei pääse lukion laajasta matikasta läpi.
