Ovet auki suomalaiseen työelämään

Muutto Intiasta Suomeen vuonna 2019 oli Surabhi Bhuskutelle hyppy tuntemattomaan. Hänen silloinen puolisonsa sai maasta töitä, ja perhe päätti kokeilla, miltä elämä Suomessa maistuisi.

Surabhi jätti Intiaan työelämän liiketalou- den pyörteissä. Kokoaikainen yliopistolehtorin työ, väitöskirja, henkilöstöhallinnon konsulttihommat ja lapsiperhearki olivat täyttäneet päivät tehokkaasti.

Kun Surabhi perheineen saapui Suomeen, koronapandemia jäädytti työmarkkinat. Hän opiskeli suomea ja koitti verkostoitua Linkedinin ja pätkäpestien avulla. Intiassa hänen ei ollut koskaan tarvinnut hakea töitä, mutta Suomen työmarkkinoilla hän oli vaikeuksissa.

– Olin liian pätevä harjoittelijan paikkoihin, ja vaativammat työpaikat kaatuivat suomen kielen taidon puutteeseen.

Vuonna 2021 Surabhi kuuli, että Suomessa on yliopistojen lisäksi ammattikorkeakouluja. Hän kuuli myös, että ammattikorkeakouluissa voisi keskittyä tutkimustyön sijaan enemmän opettamiseen, hänen intohimoonsa.

Eräs tuttu kysyi, mikset hakisi englanninkieliseen ammattiopettajan koulutukseen. Niin, miksipä ei?

Ammattiopettajan opinnoissa Surabhi pääsi kiinnostavaan ja monikulttuuriseen seuraan. Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun Vocational Teacher Training -koulutuksessa hän työskenteli 19 muun opettajaopiskelijan kanssa, kaikki eri aloilta ja eri puolilta maailmaa.

Vuoden mittaisen, 60 opintopisteen koulutuksen aikana hän oppi ymmärtämään suomalaista koulutusjärjestelmää ja tutustui täällä käytettäviin pedagogisiin menetelmiin sekä opetusarkeen.

Ajatus opettajan pedagogisesta vapaudesta tuntui omalta.

– Intiassa opettajan autonomialle ei juurikaan ole tilaa. Arvioitavia opiskelijoita on niin valtavasti, että opetusta ei pysty ajanpuutteen takia yksilöimään. Täällä siihen on aikaa, mikä on ihanaa.

Opintojen parasta antia oli vuorovaikutus muiden opettajaopiskelijoiden kanssa. Osa heistä oli jo töissä ammattikoulussa tai ammattikorkeakouluissa Suomessa, ja Surabhi oppi oppilaitosten käytäntöjä.

Hän myös verkostoitui. Pakollisen harjoittelun lisäksi Surabhi suoritti kolme muuta harjoittelua eri ammattikorkeakouluissa. Hän ihastelee suomalaisen työelämän matalaa hierarkiaa ja sukupuolten tasa-arvoa.

– Täällä iällä ja sukupuolella ei ole väliä. Kunhan hallitset oman alasi ja olet aito, sinut otetaan vakavasti.

Reilut sata ihmistä opiskeli Surabhin kanssa samaan aikaan vastaavilla kursseilla eri puolilla Suomea. Englanninkielistä ammattiopettajan koulutusta tarjotaan helsinkiläisen Haaga-Helian lisäksi Jyväskylän, Tampereen, Hämeenlinnan ja Oulun ammattikorkeakouluissa.

Koulutus alkoi Jyväskylässä vuonna 1994. Haaga-Helia seurasi perässä vuonna 2004. Oppilaitoksen vanhempi lehtori David Mauffret kertoo, että koulutuksen aloittaminen liittyi Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun haluun kansainvälistyä.

– Homma lähti tarpeesta kouluttaa ammattiopettajiksi Suomessa asuvia eri alojen ammattilaisia, jotka eivät puhu suomea. Nykyään koulutukseen haetaan myös ulkomailta.

Davidin mukaan opiskelijoita työllistyy oman alansa ammatti- tai amk-opettajiksi, aineenopettajiksi perusopetukseen tai toiselle asteelle sekä lehtoreiksi yliopistoihin.

Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja opinnoissa satsataan ammatilliseen verkostoitumiseen.

Surabhi Bhuskuten mukaan suomalaisia työnantajia on vaikeaa vakuuttaa vahvallakin cv:llä, jos referenssit ovat heille vieraita. Vasta suomalainen koulutus, työkokemus ja verkostot avasivat ovet paikalliseen työelämään.

– Ennen kurssia oloni oli epätoivoinen. Olin valmis vaihtamaan alaa. Kurssi palautti uskoni siihen, että pystyn tekemään uraa opettajana Suomessa.

Pian valmistuttuaan Surabhi sai töitä Haaga-Heliasta liiketalouden vanhempana lehtorina. Opetustöitä on paljon, ja lisäksi hän ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä.

Työarki on kiireistä mutta nautinnollista.

– Oli stressaavaa ja pelottavaa, kun ei ollut töitä ja kaikki piti aloittaa alusta. Nyt saan tehdä, mitä rakastan.

Englanninkielistä ammattiopettajan koulutusta tarvitaan Suomessa. Yhteiskunta kansainvälistyy, ja opetushenkilökunnassa tulisi olla myös kansainvälisiä roolimalleja.

– Kun opiskelijat näkevät ei-suomalaisia opettajan asemassa, se osoittaa, että eritaustaisia ihmisiä arvostetaan tässä yhteiskunnassa, Surabhi sanoo.

David Mauffret uskoo, että tulevaisuudessa englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia on yhä enemmän. Siksi myös englanninkieliselle ammattiopettajan koulutukselle on tilausta.

Vaikka opiskelijat päätyisivät tekemään töitä englanniksi, suomen kielen oppiminen on Davidin mielestä tärkeää työyhteisöön ja yhteiskuntaan integroitumisen takia. Siksi Haaga-Helian kurssilla on alettu tarjota kieliopintoja myös niille, jotka haluavat parantaa suomen tai ruotsin taitojaan.

Kunhan hallitset oman alasi ja olet aito, sinut otetaan vakavasti.

 

Työpaikan löytämisen jälkeen Surabhilla on aiempaa enemmän voimavaroja myös kielen opiskeluun. Tähtäimessä on Suomen kansalaisuus.

– Suomi tuntuu kodilta. Kun kävin Intiassa, hätkähdin ihmispaljoutta ja melua. Siinä mielessä olen jo suomalaistunut, hän nauraa.

Surabhin ja Davidin mielestä Suomen hallituksen politiikka kansainvälisiin osaajiin liittyen on ristiriitaista. Ulkomaisten osaajien tarve on ilmeinen, mutta samalla hallitus on tiukentamassa esimerkiksi työlupaprosesseja.

Surabhin mielestä Suomella ole varaa jäädä kelkasta globaalissa kilpailussa osaajista.

– Kansainväliset osaajat tuovat uusia näkökulmia, ideoita ja työtapoja myös opetusalalle.

• David Mauffret kertoo Educassa englanninkielisen ammattiopettajan koulutuksen merkityksestä pe 26.1. klo 16:30.