Koska suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa puhutaan yhä useampia kieliä, tarvitaan lisää opettajia, jotka osaavat kohdata ja tukea monikielisiä oppijoita.
Jyväskylän yliopiston kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevassa Kimo-koulutuksessa tulevat varhaiskasvatuksen opettajat, luokanopettajat ja kieltenopettajat opiskelevat yhteisissä kotiryhmissä.
– Samalla he oppivat tuntemaan ja arvostamaan toistensa työtä kielen parissa, sanoo opettajankouluttaja Kristiina Skinnari Kieli- ja viestintätieteiden laitokselta.
Opinnoissa kehitellään monikielisyyspedagogiikkaan työkaluja ja oppimiskokonaisuuksia.
Käytännön tuntumaa aihepiiriin opiskelijat ovat saaneet vierailemalla esimerkiksi vastaanottokeskuksissa ja S2-opetuksessa.
Kouluvierailuilla he ovat houkutelleet esiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman kielen osaamista. Aikuisille maahanmuuttajille opiskelijat ovat antaneet läksyohjausta.
Kimo-koulutuksessa vanhat asenteet saavat kyytiä. Tutkimusten mukaan monikielisyys ei sekoita lapsen päätä vaan vahvistaa muiden kielten osaamista ja hyödyttää aivotoimintaa.
– Monikielisyyteen kannattaa suhtautua resurssina, ei vaikeuksien lähteenä. Kimo-opettajat vievät tätä asennetta tuleville työpaikoilleen ja toimivat näin suunnannäyttäjinä ja mentoreina muille opettajille.
Vuorovaikutusta monilla kielillä
- Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmissa yhtenä yhteisenä tavoitteena on kielitietoinen kasvatus ja opetus.
- Kielitietoisessa koulussa periaatteena on tilan antaminen useille kielille ja vuorovaikutuksen rikastaminen, ei kielen virheetön osaaminen.
- Venäjä ja viro ovat Suomessa puhutuista vieraista kielistä yleisimmät.