”Olen tutkinut jo kolmisenkymmentä vuotta oppimista, erityisesti lukutaidon kehitystä. Myös siirtymävaiheet koulupolulla kiinnostavat. Miten voitaisiin varmistaa, ettei kukaan putoa kyydistä, kun nuoret siirtyvät esimerkiksi yläkoulusta toiselle asteelle?
Peruskoulu rakennettiin tasoittamaan perhetaustoista johtuvia eroja. Oppimistulosten laskusuunta kertoo, että hieno idea ei näytä enää toteutuvan. Ongelmat kasautuvat taas niille, joilla on jo muutenkin vaikeuksia.
Julkista koulukeskustelua vaivaa mustavalkoisuus ja huomion kiinnittäminen yksittäisiin asioihin, kuten kännykkäkieltoon ja itseohjautuvuuteen. Yksipuolisten vaatimusten vastapainoksi tarvitaan monipuolista tutkimustietoa.
Johtamani Educa-lippulaivahankkeen tehtävänä on tuottaa päättäjille tutkittua tietoa muun muassa siitä, miksi oppimistulokset laskevat, miksi poissaolot ja koulutuksen keskeytykset lisääntyvät ja miten teknologia lopulta muuttaa opetusta ja oppimista.
Hanke sai Suomen Akatemialta 12,6 miljoonan euron rahoituksen ensimmäiselle, tänä vuonna alkavalle nelivuotiskaudelle, ja lisäksi option neljälle seuraavalla vuodelle.
Mukana ovat hanketta johtavan Jyväskylän yliopiston lisäksi Helsingin ja Turun yliopistot sekä Aalto-yliopisto.
Tavoitteena on rakentaa monitieteinen tietopankki päättäjien ja opetusalan ammattilaisten käyttöön. Mukana on kasvatustieteilijöiden lisäksi psykologian, taloustieteen, oppimisanalytiikan ja koulutussosiologian tutkijoita sekä opettajankouluttajia.
Keskeinen tutkimusmenetelmämme on koota koulua koskevaa pitkittäisaineistoa ja yhdistää tuloksia rekisteriaineistoihin. Hyvä esimerkki tästä on meneillään oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ja siihen liittyvä seuranta.
Kokeiluryhmän lapset osallistuivat jo viisivuotiaina kaksivuotiseen esiopetukseen. Kontrolliryhmä kävi esiopetuksen tavalliseen tapaa yksivuotisena.
Tutkimuksen alussa koottiin tietoa lasten sanavarastosta, luku- ja matemaattisista taidosta, sosiaalisista taidoista, työskentelytaidoista ja hyvinvoinnista.
Tarkoituksena oli seurata kokeilussa mukana olleita noin 35 000:ta lasta ensimmäisen luokan alkuun asti ja katsoa, tasoittiko kaksivuotinen esiopetus lasten välisiä eroja enemmän kuin yksivuotinen.
Rahoituksen turvin voimme nyt jatkaa seurantaa perusopetuksen loppuun saakka.
Kun pitkittäisaineisto yhdistetään viranomaisrekistereistä saatuihin tietoihin, saamme lisätietoa perheistä ja asuinalueista, mikä antaa mahdollisuuden tarkastella esimerkiksi alueellisen eriytymisen vaikutusta oppimispolkuihin.
Miten opetus saadaan mukautumaan nykyistä tarkemmin oppilaan osaamistasoon ja miten opettaja saisi oppilaan osaamisesta välitöntä palautetta? Tätä tutkimme digitaalisen Ville-oppimisalustan avulla.
Opettaja- ja rehtoribarometria jatkamme yhteistyössä OAJ:n ja Suomen rehtoreiden kanssa. OAJ:n kanssa toteuttamamme Rescue me! -webinaarit jatkuvat syksyllä.
Mistä on kyse?
Jyväskylän yliopiston professori Marja-Kristiina Lerkkasen johtama Educa-lippulaiva kokoaa yhteen monitieteisen tutkijaryhmän. Työssä hyödynnetään muun muassa pitkittäistutkimuksia ja rekisteriaineistoja.