Kuukautishuone pelasti tyttöjen koulunkäynnin Etiopiassa

Etiopiassa on 24 miljoonaa koululaista, mutta maa käyttää perusopetukseen vain hiukan enemmän rahaa kuin Helsingin kaupunki. Suomen pitkäjänteinen kehitysapu on Etiopialle arvokasta.

Mitä tyttö voi tehdä, jos koulupäivän aamuna on kuukautiset? Etiopiassa moni tyttö jää silloin kotiin. Kun pidemmän päälle on viikon kuukaudesta pois luokasta, opinnot kärsivät.

Nyt riittää, sanoivat oppilaat Bahir Darin kaupungissa Sertse Dingilin peruskoulussa. Kimpaantumisen tuloksena koulun pihalla on nyt aaltopeltinen kuukautishuone, jonne tytöt voivat tulla lepäämään tai hakemaan särkylääkettä. Sivuhuoneessa on pesupaikka, ämpärissä vettä ja hyllyllä siteitä.

– Sen jälkeen kun tuo tila avattiin, tyttöjen poissaolot oikeastaan loppuivat, opettaja Kerebih Malese sanoo.

Siinä meille yksi esimerkki suomalaisten verovaroilla kustannetusta kehitysavusta.

Suosittuun kuukautishuoneeseen on usein välitunnilla jono. Myös pojille opetetaan kuukautisista, eikä niistä saa kiusata.

Suomen kehitysapua hallinnoi ulkoministeriö. Kun tänä keväänä vallasta luopunut hallituksemme aloitteli työtään, sen ensimmäisiä päätöksiä oli leikata Suomen kehitysyhteistyövaroja 40 prosenttia.

Ministeriössä jouduttiin tekemään nopeita ratkaisuja. Rahaa lähti lähes kaikesta. Erityisesti leikattiin yhteishankkeista, kuten Unicefin ja UN Womenin tyyppisiltä YK-järjestöiltä, vaikka Suomi on sitoutunut edistämään nimenomaan tyttöjen ja naisten aseman parantamista. Myös OAJ:n hankkeet jäivät ilman ulkoministeriön rahoitusta, joten ne piti keskeyttää.

Etiopiassa Suomen rahoittamia opetushankkeita ei keskeytetty. Suomen Etiopian suurlähettiläs Helena Airaksinen sanoo, että Suomella on maassa erityinen lempinimi, All weather friend.

– Etiopialaiset aina kiittelevät meitä, että emme ole keskeyttäneet hankkeitamme tai sulkeneet lähetystöä vaikka maassa on ollut epävakaita aikoja, sotilasjunttaa ja muuta.

 

Suomi on avustanut Etiopian opetusalaa 30 vuotta. Alkuun Joensuun ja Jyväskylän yliopistot kouluttivat etiopialaisia erityispedagogiikan opiskelijoita. Moni heistä työskentelee nyt Etiopiassa opetusalan kansalaisjärjestöissä ja yliopistoissa.

– Muutama heistä on Etiopian opetusministeriössäkin, Addis Abeban suurlähetystössä työskentelevä kasvatustieteilijä Sai Väyrynen kertoo.

Parannamme tyttöjen ja haavoittuvissa olosuhteissa elävien ihmisten asemaa.

Väyrysellä on Etiopian koulumaailmassa harvinainen asema. Hän on toisena puheenjohtajana Etiopian opetusministeriön ja kansainvälisen avunantajayhteisön foorumissa, joka auttaa opetuksen kehittämisessä.

– Tuemme Etiopian opetusministeriötä kunnianhimoisten koulutustavoitteiden toteuttamisessa.

Etiopia sorvaa parhaillaan uudenlaista opetusta ja koulutusta ohjaavaa tavoiteohjelmaa. Väyrynen on tyytyväinen, että valtio on sitoutunut vastaamaan vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Jatkossa entistä useampi vammainen lapsi pääsee kouluun.

– Me teemme käytännössä sitä työtä, johon Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut, eli parannamme tyttöjen ja haavoittuvissa olosuhteissa elävien ihmisten asemaa.

Kolmessa vuodessa Etiopia saa Suomelta 16,9 miljoonaa euroa. Rahat ohjataan suoraan opetusministeriön budjettiin, ja suomalaiset ja muut avunantajat seuraavat, että rahalla tehdään sovittuja asioita.

Uusi pääministeri palkkasi heti tärkeisiin asemiin päteviä naisia.

Etiopia elää myönteisten mullistusten aikaa. Viime vuonna autoritäärinen diktaattori siirtyi sivuun. Pääministeriksi ryhtyi uudistusmielinen Abiy Ahmed Ali, joka ensi töikseen sopi naapurimaan Eritrean kanssa rauhan. Hän päästi toimittajat vankiloista ja puhuu nyt sananvapauden puolesta.

Ulkomailla pantiin merkille, että pääministeri palkkasi heti tärkeisiin asemiin päteviä naisia. Monet kansainväliset yritykset ovat jo tuomassa tehtaitaan maahan.

Suurlähettiläs Airaksinen odottaa mielenkiinnolla Etiopiaan ensi vuodeksi luvattuja parlamenttivaaleja. Ne ovat maan kaikkien aikojen ensimmäiset.

Maa on satsannut opetukseen jo vuosia. Tuloksia onkin saatu. Nyt lähes kaikki etiopialaislapset aloittavat peruskoulun, ja luokissa tyttöjä ja poikia alkaa olla yhtä paljon.

– Ongelma on siinä, että etteivät lapset oikein opi koulussa, Sai Väyrynen sanoo.

Tässä Pisa-tuloksistaan yhä tunnettu Suomi voi auttaa.

Nykyisin lähes kaikki etiopialaislapset aloittavat peruskoulun, ja luokissa tyttöjä ja poikia alkaa olla yhtä paljon.

Suomen opetuksen salaisuus kiinnostaa meitä, Etiopian opetusministeri Gete Tilaye huudahtaa helsinkiläishotellin aulassa.

Ministerin asiantuntijaryhmä vieraili tammikuussa suomalaiskouluissa.

– Me emme voi kopioida sitä, mitä te teette, mutta me voimme poimia menestystekijöitä ja soveltaa niitä, Tilaye sanoi.

Hänen mielestään Suomen hyvien oppimistulosten taustalla on erinomainen opettajankoulutus.

– Haluankin lähettää suomalaisopettajille tässä terveisiä. Olen hyvin vaikuttunut siitä, miten paljon Suomen hallinto luottaa teihin opettajiin. Olkaa siitä ylpeitä.

Etiopiassa tilanne on toisenlainen.

– Meillä on ongelmia ihan peruslukutaidon opetuksessa. Ja puolet oppilaista lopettaa koulun ennen neljättä luokkaa, ministeri listaa.

Kaikki opettajat eivät läpäise edes omien oppilaidensa kokeita.

Opettaja Kerebih Malese on tyytyväinen, kun hänen luokassaan on nyt vain 50 oppilasta, ei sata.

Kerebih Malese on opettanut 27 vuotta. Sertse Dinglin koulun opettaja ei ota heikkoja oppimistuloksia pelkästään opettajien kontolle.

– On vaikea opettaa yksilöllisesti, jos luokassa on sata oppilasta. Nyt kun luokassani on vain 50 oppilasta, pystyn erottamaan hitaat, keskitasoiset ja nopeat oppijat ja antamaan heille enemmän tukea.

Sai Väyrynen vertaa Etiopian koulutussatsauksia Helsinkiin. Pääkaupunkimme käyttää perusopetukseen vuodessa 520 miljoonaa euroa. Koko Etiopiassa perusopetuksen kulut ovat vain hiukan tuota enemmän, 600 miljoonaa euroa. Sadan miljoonan asukkaan maassa on 24 miljoonaa koululaista,

Suomi ja Etiopia ovat kokonsa puolesta kuin Daavid ja Goljat. Fiksusti toimimalla pieni vauras Suomi pystyy tukemaan suurta Etiopiaa isoissakin asioissa.

– Yhdessä muiden avunantajamaiden kanssa pystymme varmistamaan, että kouluissa on oppimateriaaleja, opettajat saavat täydennyskoulutusta ja oppimisympäristöjä pystytään parantamaan, Väyrynen sanoo.

Suomi tukee kouluja myös suoraan. Monen lahjoittajamaan yhteishankkeen ansiosta opettaja Malesenkin koulu saa vuodessa oppilasta kohti kaksi euroa tukirahaa, jonka käytöstä koulu päättää itse.

Juuri oppilaat valitsivat kohteeksi tyttöjen kuukautishuoneen. Loput ohjattiin sokeiden oppilaiden opetusmateriaaliin.– Meillä on heikot resurssit, mutta pärjäämme, Kerebih Malese sanoo.

 

Kirjoittaja ja kuvaaja vierailivat Etiopiassa Suomen ulkoministeriön toimittajamatkalla helmikuussa.

Suomi haluaa lisätä opetusalan kehitysyhteistyötä

Koulutus on nousemassa Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpien painopisteiden joukkoon. Kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoivat asiasta helmikuussa. Opetushankkeiden rahoituskin todennäköisesti kasvaa.

Eduskuntavaalit ovat edessä, mutta toisin kuin edelliskerralla, Suomessa ei käydä kädenvääntöä kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta. Kyseenalaistajien ääni on vaimentunut.

Yksi syy rauhalliseen tilanteeseen saattaa olla talouden hyvä yleistilanne, mutta myös ulkoministeriön marraskuussa julkaisema tulosraportti, joka ensimmäistä kertaa kokosi kehitysyhteistyön vaikutukset yhteen. Havainnollisesta raportista selviää, että suomalaisten veronmaksajien tarjoamalla kehitysavulla todella saadaan paljon aikaan. Puolitoista miljoonaa tyttöä ja naista pääsi lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluihin. Kuusi miljoonaa ihmistä sai vessan, kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä puhdasta vettä.

Tulevissa vaaleissa perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyövaroja ulkoministeriön ehdottamalle tasolle eli 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

OAJ puolestaan viestittää päättäjille Ratkaisuja Suomelle -vaalitavoitteissaan, että meidän pitää antaa vahva koulutusosaamisemme myös kehittyvien maiden tueksi ja että koulutushankkeiden täytyy olla keskeisin kehitysyhteistyön muoto.

Tutustu OAJ:n vaalitavoitteisiin: