Hallituksen viimeviikkoinen lisätalousarvioesitys sisältää yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisuuden lapsille ja nuorille. Esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen osuus on 40 miljoonaa euroa, lukion 15 miljoonaa.
Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteen aiheuttamia kupruja, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä.
770 oppilaan Ruusutorpan yhtenäiskoulussa Espoossa etäopetus meni rehtori Aaro Partasen mukaan yllättävän hyvin. Ongelmiakin oli: kodeissa laitteita ei riittänyt jokaiselle, liittymät eivät aina toiminneet eivätkä kaikki huoltajat pystyneet ohjaamaan lapsiaan.
Espoossa yläkoululaiset siirtyivät etäopetukseen tämän vuoden maaliskuun toisella viikolla, ja viiden viikon kuluttua alkoi hybridimalli, jossa etä- ja lähiopetus vuorottelivat viikoittain. Tätä jatkettiin toukokuun alkuun.
Partanen arvelee, että kolmannes Ruusutorpan oppilaista tarvitsee tukea korona-aukkojen korjaamiseen. Puutteet suomen kielen taidossa vaikuttavat oppimiseen, ja opetuksesta pudonneet saattavat tarvita pitkään tukea oppimisvajeen kiinni kuromiseen.
Kuntien ja koulujen on noudatettava koronarahojen käytössä valtakunnallisia reunaehtoja, joita ei vielä ole määritelty. Partanen kuitenkin toivoisi rahojen käyttöön myös koulukohtaista harkintaa.
– Tärkeintä on käyttää rahaa oppimisen tukemiseen. Jakotunnit esimerkiksi auttaisivat, samoin inhimillisen kokoiset ryhmät. Haluaisin opetushenkilöstön lisäksi palkata kuraattoreita, psykologeja ja yhteisöpedagogin.
Partasen mukaan kotonaolon jälkeen oppilaiden pitää opetella ryhmässä olemisen taitoja ja rakentaa osin uudelleen omat sosiaalisten suhteiden verkostonsa.
– Yhteisöpedagogi olisi helposti lähestyttävä turvallinen aikuinen, joka voisi järjestää välituntitoimintaa ja olla hiljaisten jututtaja. Hän olisi siis koko yhteisön käytössä.
Partanen toivoo, että etäopetuksessa edistyneitä ICT-taitoja hyödynnettäisiin myös jatkossa.