Korona-aikana kehitettiin virtuaalisia mahdollisuuksia kansainvälistyä

Korona nosti kansainvälistymisen pulpeteille, kun äkkiä piti miettiä miten aiemmin matkustamalla tehty kansainvälistyminen hoituu.

Kansainvälistä kokemusta ei saa muuten kuin kansainvälistymällä, opetusneuvos Sari Turunen-Zwinger korostaa.

– Kansainvälisen kokemuksen kautta syntyy piilotettua osaamista: Opitaan ongelmanratkaisukykyä. Rohkeus, luovuus ja uskallus kehittyvät. Kieltä lukuun ottamatta kansainvälisyyden taitoja on hankala oppia vain teoriassa.

Turunen-Zwinger työskentelee Opetushallituksessa ammatillisten kansainvälistymispalvelujen päällikkönä. Korona toi haasteen, kun opiskelijavaihtoihin ei noin vain enää lähdettykään. Onneksi ratkaisu löytyi läheltä, kotikansainvälisyydestä.

Termillä halutaan muistuttaa, ettei kansainvälisyys ole vain matkustamista.

Virtuaaliset kohtaamistavat ovat yksi osa kotikansainvälisyyttä. Pandemian aikana oli pakko kehittää etäyhteistyömahdollisuuksia, mistä opittiin paljon. Samalla hoksattiin, ettei aina tarvitse ostaa juna- tai lentolippua. Osa kansainvälistymisestä hoituu hyvin etänä.

Mikä parasta, matkustamiseen ei kulu luonnonvaroja tai aikaa. Rahaakin säästyy, eikä kansainvälisyys kuulu enää vain niille, joilla on siihen varaa.

– Virtuaalisella yhteistyöllä voidaan tuoda kansainvälisyyttä arkeen kaikille. Näin tarjotaan laajemmalle joukolle mahdollisuus kansainvälistyä, Turunen-Zwinger sanoo.

Monia opettajia mietityttää kansainvälisen yhteistyön tuoma työmäärä. Kuten muuhunkin etäopetukseen, myös etäkansainvälistymiseen kuluu opettajalta aikaa. Turunen-Zwinger korostaa, että riittävät resurssit ja hyvät yhteistyökumppanit ovat tärkeitä vaativassa suunnittelutyössä.

Myös erityisasiantuntija Eira Bani OAJ:stä kehottaa opettajia puhumaan asiasta esihenkilölle. Hän muistuttaa kirjaamaan kaiken työn näkyväksi työajan seurantaan.

Esimerkiksi viikonloppumatka opiskelijoiden kanssa on syytä sopia etukäteen esihenkilön kanssa.

– Opettajan on tärkeä tietää, mikä on työaikaa ja korvattavaa, ja miten esimerkiksi ilta- ja viikonlopputyö korvataan, Bani sanoo.

Kielitaito kehittyi ja opimme sietämään paremmin epävarmuutta.

Pandemiasta huolimatta Turun ammatti-instituutin ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekon tarjoilija- ja kokkiopiskelijat pääsivät Portugaliin.

– Viikko ylitti odotukset. Kielitaito kehittyi ja opimme sietämään paremmin epävarmuutta, sopeutumaan ja reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, sekä työskentelemään diplomaattitason laatuvaatimusten mukaisesti, kertoo ravintolapalveluiden lehtori Niina Vahtera.

Harjoittelujakson tavoite oli järjestää ruoka- ja juomakulttuurin Suomi-viikko Suomen suurlähetystössä.

Viime syksynä toteutuneella teemaviikolla käynnistettiin yhteistyö paikallisten ravintoloiden kanssa ja esiteltiin heille suomalaisten yritysten ruoka- ja juomatuotteita.

Vuoden 2023 aikana Niina Vahtera matkaa opiskelijoidensa kanssa suurlähetystöihin Etelä-Korean Souliin ja Kenian Nairobiin.

Portugalin Suomi-viikon jälkeen opiskelijat jäivät työharjoitteluun kahden Michelin-tähden ravintolaan.

Harjoittelujakso kehitti myös opiskelijoiden esiintymistaitoa. Oleellinen osa tarjoilua on kertoa annosten, ruokalajien ja juomien taustatarinoita.

Aiemmin Vahtera on toteuttanut samanlaisen viikon Bangkokissa vuosina 2017 ja 2019.

– Mallia on rakennettu intohimosta viedä suomalaista ammatillista osaamista ja suomalaista ruokakulttuuria maailmalle. Tavoitteena on toteuttaa vastaavaa muissakin Suomen suurlähetystöissä maailmalla.

Vahteralle suurin palkinto on nähdä opiskelijoiden henkinen kasvu harjoittelun aikana ja huomata, miten heille syntyy terve ylpeys omasta koulutuksesta, osaamisesta ja suomalaisesta ammattitaidosta.

Maaliskuussa 2020 suurin osa Turun yliopiston opiskelijoista palasi Suomeen kesken kansainvälisen harjoittelun.

– Turun yliopisto antoi opiskelijoiden itse päättää jääkö ulkomaille, jos kohdemaa ei toisin sanellut. Pidemmät ulkomaan harjoittelut jatkuivat pandemian läpi, kertoo kansainvälisen harjoittelun suunnittelija Oscar Nyman.

Osa opiskelijoista lähti ulkomaille myös pandemia-aikaan.

Osa opiskelijoista lähti ulkomaille myös pandemia-aikaan, vaikka suurimmaksi osaksi sielläkin opiskeltiin etänä. Osa suoritti harjoittelun kotikansainvälistymällä.

– Opiskelijat saivat paljon kokemusta ja lisäarvoa, vaikka eivät matkustaneet. Tietenkin kulttuurista oppii enemmän paikan päällä havainnoimalla ja elämällä arkea, Nyman sanoo.

Nyman korostaa kansainvälisen harjoittelun tuomaa suoraa ja piilossa olevaa osaamista alasta riippumatta.

– Vaikka tuleva työ organisaatio olisi täysin suomalainen ja Suomen markkinoilla, on tärkeää ymmärtää alan globaali tilanne.

Oscar Nyman kehottaa sekä opiskelijoita että opettajia hyödyntämään oppilaitoksissa kansainvälisyysasiantuntijoiden palveluja.

Nyman arvostaa suuresti kaikkia opiskelijoita, jotka pandemiasta huolimatta suorittivat kansainvälisen harjoittelunsa.

– Vieraaseen kulttuuriin lähteminen on aina iso haaste, kehittää itsetuntemusta ja auttaa usein selkiyttämään tulevaisuuden ammatillisia suunnitelmia.

Hän kehottaa sekä opiskelijoita että opettajia hyödyntämään oppilaitoksissa kansainvälisyysasiantuntijoiden palveluja.

– Aina voi ohjata asiantuntijan puheille tai ottaa itse yhteyttä ja pyytää apua. Asiat selviävät keskustelemalla, ja tieto kulkee parhaiten kohtaamisen kautta, Nyman sanoo.