Yliopistovalinta muuttuu, ja se näkyy lukioissa jo nyt

Viime syksynä aloittaneet lukiolaiset pääsevät hakemaan yliopistoihin uudistetulla todistusvalinnan pisteytysjärjestelmällä. Yliopistojen hyväksymä malli otetaan käyttöön syksyllä 2026.

Uudistuksen tavoitteena on tehdä todistusvalinnasta nykyistä yksinkertaisempaa ja kannustaa lukiolaisia valitsemaan aineita oman kiinnostuksen mukaan. Jatkossa pistetaulukot vähenevät reilusta 50:stä 11:een, ja pitkällä matematiikalla ei suurimmassa osassa hakukohteita ole yhtä suurta roolia kuin nykymallissa.

Vuodesta 2020 käytössä ollutta pisteytysjärjestelmää on kritisoitu paitsi pitkän matematiikan ylikorostumisesta, myös kovien paineiden luomisesta lukiolaisille ainevalintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin.

Muutos näkyy jo nyt. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden paineet ovat helpottuneet. Näin kertoo Someron lukion opinto-ohjaaja Heini Kelosaari, joka oli mukana yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa.

Hänen mukaansa nykyiset ykköset uskaltavat valita niitä aineita, jotka heitä aidosti kiinnostavat.

Kelosaari kertoo, että nykymallin aikana pitkässä matematiikassa on roikuttu jopa kynsin hampain. Yhtenä vuonna Somerolla ei saatu lyhyen matematiikan ryhmää lainkaan kasaan.

– Se kertoo, millainen paine pitkän matikan valitsemiseen on ollut. Nyt opiskelija voi harkita, jatkaako pitkällä, jos tietää ettei ole hakemassa vaikka diplomi-insinööriksi.

Toisaalta Kelosaarta mietityttää, mitä tekevät ne opiskelijat, jotka kirjoittavat ylioppilaaksi ennen muutoksen voimaantuloa.

– Osa heistä tietää, että uudistuksen mukainen pistetaulukko sopii heille paremmin. Jättävätkö he kokonaan hakematta? Siitä voi seurata hakijasumaa syksylle 2026.

Uudessa mallissa voi nähdä myös uhkia. Yksi niistä on se, että nekin, jotka voisivat menestyä pitkässä matematiikassa, valitsevat vähemmän työlään lyhyen oppimäärän.

Opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus sanoo, että se ei ole uudistuksen tarkoitus eikä toivottava vaikutus.

– Pitkä matematiikka on edelleen aine, joka pitää kaikki ovet auki ja ennustaa hyvää todennäköisyyttä tulla hyväksytyksi yliopistoon.

Juuruksen mukaan uudistuksen valmistelussa pyrittiin huomioimaan työelämän tarpeet. Esimerkiksi vihreä siirtymä luo jatkuvasti enemmän kysyntää teknillisen alan ammattilaisille. Tämä puoltaa yhä matematiikan roolia opiskelijavalinnoissa.

Siksi matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saa edelleen eniten pisteitä todistusvalinnassa.

Pitkässä matematiikassa on roikuttu jopa kynsin hampain.

Muilla aloilla eniten pisteitä tuo ylioppilastodistuksen äidinkielen arvosana. Sen painoarvoa haluttiin lisätä, koska äidinkielen osaaminen on selkeimmin yhteydessä opinnoissa menestymisen kanssa ja on tärkeää kaikilla aloilla.

Voiko uusi pisteytysmalli tuottaa äidinkielelle vastaavan ylikorostuneen aseman kuin nykymalli pitkälle matematiikalle? Tanja Juurus ei näe tätä uhkana.

– Äidinkieli on kaikille pakollinen kirjoitettava aine, joten kukaan ei joudu tekemään sen takia valintoja, joita ei muuten tekisi. Toivottavasti äidinkieleen panostetaan nyt enemmän. Se ei ole riski vaan toivottu hyöty.

Juuruksen mukaan äidinkielellä on ollut pikemminkin alimitoitettu rooli nykymallissa.

– Myös matemaattis-teknilliset alat toivat esille uudistuksen valmistelussa, että äidinkielen osaaminen on heikentynyt.

Kaikilla aloilla pitää kirjoittaa esimerkiksi opinnäytetyö. Siinä näkyy, jos yhtenäisen ja pidemmän kirjallisen dokumentin tekeminen ei onnistu.

Heini Kelosaarta jännittää, riittääkö uuden pisteytysjärjestelmän erottelukyky aloilla, joissa hakijoita on monin verroin enemmän kuin aloituspaikkoja. Järjestelmä saattaa luoda nykyiseen verrattuna enemmän tasapistetilanteita.

– Ei ole hakijoiden kannalta hyvä tilanne, jos paikkoja ruvetaan arpomaan.

Täydellistä pisteytysmallia ei olekaan, mutta OAJ kiittelee uudistusta etenkin matematiikan roolin järkevöittämisestä ja pistetaulukoiden määrän vähentämisestä.

Myös Lukiolaisten liitossa ollaan tyytyväisiä uudistukseen.

– Lukiolainen voi valita itseään kiinnostavia aineita taktikoinnin sijaan. Se tukee hyvinvointia ja jaksamista, kommentoi liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai sähköpostitse.

Opiskelijavalintojen kehittämishanke jatkuu valintakoejärjestelmän uudistustyöllä. Tanja Juuruksen mukaan sen tavoitteet ovat samat kuin todistusvalinnassa: yksinkertaistaa ja keventää.

– Meillä on jäätävä määrä, noin 130, valintakoetta yliopistoihin ympäri Suomea. Ne kuormittavat sekä yliopistoja että hakijoita.

Tavoitteena on, että yliopistojen samaan oppiaineeseen voisi hakea yhdellä kokeella. Joissain tapauksissa sama koe voi Juuruksen mukaan toimia myös yli ainerajojen.

Juurus ja Kelosaari haluavat joka tapauksessa muistuttaa nuoria siitä, että todistusvalinnan ohella yliopistoon voi hakea yhä valintakokeella tai avoimen yliopiston väylän kautta.

– Valintakokeet ovat tärkeitä myös siksi, että ammatillisen tutkinnon tai ulkomaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet eivät voi hakea todistusvalinnalla.

Myös ammattikorkeakouluissa on käytössä todistusvalinta. Sitä ei ole ryöpytetty samalla tavalla kuin yliopistojen nykyistä mallia.

Kelosaaren mielestä amkien malli toimii hyvin.

– Se on toiminut lukion opon näkökulmasta tosi mukavasti.