Syyslukukauden alkajaisiksi Jyväskylän kouluasioista käytiin tuttu kädenvääntö. Kaupunginhallituksen antaman budjettiesityksen toteutuminen merkitsisi ryhmäkokojen reipasta kasvua.
– Esimerkiksi seiskaluokat saattaisivat pullahtaa 22–23 oppilaasta 30 oppilaan suuruisiksi, varapääluottamusmies Turo Pakka havainnollistaa.
Toisinaan muutoksiin tarvitaan isompia kokouksia, mutta parasta ajatustenvaihtoa syntyy kahvitellessa tai lounaalla kahden kesken.
– Esimerkiksi viime keväänä tapasimme henkilökohtaisesti kaikki kaupunginhallituksen jäsenet, pääluottamusmies Petri Kääriäinen kertoo.
Väsytystaistelua leikkauksia vastaan käydään vuodesta toiseen. Se turhauttaa.
– Pahimmat skenaariot olemme kuitenkin saaneet estettyä, kun olemme jaksaneet jankata, miten katastrofaaliseen tilanteeseen leikkaukset johtaisivat, Turo Pakka toteaa.
Väsytystaistelua leikkauksia vastaan käydään vuodesta toiseen.
Jyväskylää on tituleerattu koulutuskaupungiksi, sillä opinahjoja riittää ja kaupungin joka neljäs asukas on opiskelija tai koululainen.
Kaupunki on asetellut harteilleen myös sivistyskaupungin ja Suomen Ateenan viittaa, mutta ovatko epiteetit oikeutettuja? Mitä hyvää Jyväskylä tarjoaa opettajille?
Listan voi aloittaa vaikkapa siitä, että uudet opettajat palkataan Jyväskylän kaupungissa 1.8. lukien.
– Ja meillä määräaikaiset opettajat palkataan lähtökohtaisesti koko lukuvuodeksi, jolloin he saavat palkan myös kesäkuukausilta, Kääriäinen kiittää työnantajaa.
Jyväskylässä sisäilmasta alettiin pitää huolta jo 90-luvulla. Koulu- ja päiväkotirakennukset on remontoitu ja uudisrakennettu kymmenen vuoden aikana.
Jyväskylä on pitkään tehnyt parhaansa, että opetustilat ovat terveitä. Varhaiskasvatuksen opettaja Susan Helden-Paavolan työpaikalle Kukkumäen päiväkotiin on tullut puhtaan sisäilman perässä työntekijöitä, jotka ovat aiemmin kärsineet sisäilmaoireista.
Keljonkankaan yhtenäiskoulun apulaisrehtori Marja Hänninen-Helin antaa työnantajalle pisteitä yhdessä kehitetystä rehtorien työajanseurannasta, jolla taklataan esihenkilöiden uupumista.
Rehtorien työsuojeluvaltuutettu Hänninen-Helin on seurannut työaikaansa jo usean vuoden ajan.
– Myös oma esihenkilöni seuraa työtuntejani jatkuvasti päivittyvän Excel-taulukon avulla. Hän näkee heti, jos tunnit ovat punaisella, ja huolehtii, että ylityöt pidetään pois.
Jyväskylässä rakennetaan myös entistä tasa-arvoisempaa työn vaativuuden arviointijärjestelmää yhdessä työnantajan kanssa.
– Jos selkeitä kriteereitä ei ole, sitä lähtee herkästi toimimaan mutu-tuntumalla, Hänninen-Helin toteaa.
Plussia siis löytyy, mutta miinuksiakin ropisee.
Henkilöstön kannustavaan palkitsemiseen osoitetut rahat ovat huvenneet. Opettajien työterveyshuolto on heikentynyt, ja siellä hoidetaan enää työperäisiä vaivoja.
Jyväskylässä kouluja kurittavat samat ongelmat kuin muuallakin maassa.
– Erityistä tukea järjestetään oppilaille liian vähän, ja tuen puute heikentää luokan- ja aineenopettajien työhyvinvointia, tietää luokanopettaja ja OAJ:n Jyväskylän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Kämäräinen, joka oli itsekin viime keväänä sairauslomalla uupumuksen takia.
Jyväskylän kouluasioita puntaroimaan pyydetään myös kolme opettajataustaista kaupunginvaltuutettua.
Vihreiden Elma Hyöky aloittelee varhaiskasvatuksen maisteriopintojaan. Keskustan Jyri Ylönen tekee töitä Huhtasuon koulun opinto-ohjaajana. Kokoomuksen Antti Rastela jäi neljä vuotta sitten eläkkeelle lukiokoulutuksen johtajan tehtävistä.
– Jos olemme sivistyskaupunki, meille halutaan töihin, Hyöky toteaa.
Perusopetukseen riittääkin opettajia. Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajista on pula, vaikka heitä valmistuu Jyväskylän yliopistosta vuosittain 120–140.
Jos olemme sivistyskaupunki, meille halutaan töihin.
Vakaopettajien palkkaus laahaa jäljessä samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna. Jotta Jyväskylä säilyttäisi koulutusmaineensa, sen pitää Hyökyn mielestä ymmärtää, että koulutus on investointi eikä menoerä.
Teot ratkaisevat, mutta sanoillakin on merkitystä.
– Jyväskylä on luonut imagoa maan liikuntapääkaupunkina. Sen rinnalle pitää nostaa taas vahvasti koulutus, kun kaupungille tehdään uutta strategiaa, Rastela vaatii.
Yksi Jyväskylän plussista koulukaupunkina on uusien koulujen ahkera rakentaminen. Luokanopettaja Heikki Jyväsjärvi ja musiikinopettaja Tuija Elina Lindström totuttelevat Keljonkankaan yhtenäiskoulun tiloihin, joissa koulutyö alkoi elokuun alussa. Kun kotiluokkia ei enää ole, opetus tapahtuu vaikkapa sohvan nurkassa samalla tasolla oppilaan kanssa. Tilojen suunnittelussa on myös kiinnitetty huomiota hyvään sisäilmaan.
Elma Hyökyn mielestä Suomen Ateenan titteli sopii hyvin Jyväskylän laadukkaaseen yliopistoon, mutta työelämää tarkastellessa taivaalle nousee synkkiä pilviä.
– Vaikka syksy on vasta alussa, opettajat ja hoitajat ovat ihan poikki.
Hyöky teki keväällä töitä päiväkodissa, jossa henkilöstö sai vaihtaa lomarahoja vapaapäiviksi.
– Se oli säästötoimi ja tarkoitti sijaisia, joiden perehdyttämiseen kului vakihenkilökunnalta paljon aikaa. Me tarvitsemme varahenkilöitä, jotka tuntevat lapset.
Sote-uudistuksen myötä valtuutetut pääsevät päättämään yhä useammin kasvatuksen ja koulutuksen asioista, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät hyvinvointialueiden aluevaltuustojen päätettäviksi.
Valtuutetut kertovat tapaavansa mielellään OAJ:n väkeä, sillä he haluavat olla perillä siitä, millaisten ongelmia ja iloja opettajan työhön kuuluu.
Pääluottamusmies Petri Kääriäinen kertoo, että hänen pakeillaan ovat käyneet esimerkiksi opinto-ohjaajat, jotka ovat hukkua työmääräänsä niin täällä kuin muuallakin Suomessa.
– Lupasimme pyhästi Kääriäisen Petrille, että kirjaamme ylös kaikki työtunnit, jotta työ tulee näkyväksi, valtuutettu Jyri Ylönen raottaa neuvonpidon tuloksia.
Valtuutettu Antti Rastelan mielestä yhteistyö OAJ:n kanssa sujuu, ja eriävät näkemykset rikastavat kummankin osapuolen ajattelua.
Petri Kääriäinen on samaa mieltä.
– Meillä ei ole sellaista harhaa, että olisimme asioista samaa mieltä, mutta voimme jakaa tietoa puolin ja toisin.
Päivitetty 14.9. klo 11.09
Viisi plussaa, viisi miinusta
Jyväskylän OAJ-toimijat listasivat, mitä hyvää kaupunki tarjoaa opettajille ja minkä pitäisi olla paremmin.
PLUSSAT
- Yhteistoiminta työnantajan kanssa on välitöntä.
- Rakennukset ovat pääosin kunnossa ja sisäilma hyvää.
- Esimiesten työajanseuranta ehkäisee uupumista.
- Määräaikaiset opettajat saavat palkan myös kesältä.
- Uudet opettajat palkataan 1.8. lukien.
MIINUKSET
- Työterveyshuolto on heikentynyt.
- Henkilöstön palkitseminen on vähentynyt.
- Varhaiskasvatuksen opettajista on kova pula.
- Erityistä tukea järjestetään liian vähän.
- Työpaikkojen karsiminen henkilöstöhallinnosta on lisännyt rehtorien työmäärää.