Epäsäännöllinen ruokarytmi, aamiaisen unohtaminen, lounaspöydässä valikointi ja sokeriset välipalat – siinä ruokailutottumuksia, jotka saavat oppilaan väsymään kesken koulupäivän.
Salolaisen Armfeltin koulun kotitalousopettaja Fiia Lujasmaan mukaan entistä useamman koululaisen ruokailutottumukset ovat rempallaan. Toisaalta yhä useampi on kiinnostunut terveellisestä ruuasta. Lasten ja nuorten ruokataidot ovat polarisoituneet.
Armfeltin koulussa on mietitty ruokakasvatusta koko koulun väen voimin jo vuosien ajan. Juuri nyt yhtenäiskoulu on mukana Maistuva koulu -hankkeessa, jossa kehitetään alakouluille uutta ruokakasvatuksen mallia. Lujasmaa istuu hankkeen asiantuntijaryhmässä.
– Kaikkien koulujen olisi hyvä huomata ruokakasvatuksen monialaiset mahdollisuudet. Ruoka on teema, joka sopii jokaiseen oppiaineeseen – matematiikasta kieliin. Kouluruokailu on myös oppimisen paikka. Teemaa nostamalla voi vaikuttaa oppilaiden ruokaosaamiseen ja -tottumuksiin, hän tähdentää.
Toinen onnistuneen ruokakasvatuksen edellytys on Lujasmaan mukaan oppilaiden osallistaminen.
– Oppilailla on ruuasta paljon sanottavaa. Meillä heidän joukostaan on valittu ruoka-agentteja, jotka tarkkailevat kouluruokailun tunnelmaa ja sujumista. Olemme ottaneet havainnoista vaarin. Nyt oppilaat kokevat, että ruokailu on heille tehty.
Maistuva koulu -hanke
- Hankkeen tarkoituksena on kehittää ruokakasvatusta alakouluissa. Opettajat, oppilaat, ruokapalveluhenkilökunta ja asiantuntijat tekevät työtä yhdessä.
- Mallia kehitetään kahdeksassa pilottikoulussa. Syksyllä 2020 ruokakasvatuksen malli on tarkoitus tarjota käyttöön kaikille Suomen kouluille.
- Hankkeen nettisivuille kootaan vastaisuudessa ruokaan liittyviä opetusmateriaaleja.