Juha Kouri kehuu nykyistä työpaikkaansa Keudan Järvenpään Wärtsilänkadun yksikköä. Sähköalan opettaja Juha on seitsenhenkisen tiimin jäsen, työt jakaantuvat tasaisesti, kaikki työskentelevät samassa työhuoneessa ja tiimiesimies on automaatioinsinööri yamk.
Juha on niin tyytyväinen nykyiseen työyhteisöönsä, ettei malttaisi jäädä edes eläkkeelle.
− Täytän syyskuussa 68 vuotta, joten minulla on edessä pakkoeläköityminen.
Aina eivät asiat ole opiskelu- ja työelämässä tuntuneet Juhasta yhtä mukavilta. Lukio jäi kesken ensimmäisen lukukauden jälkeen, sillä keskittymisvaikeudet ovat olleet osa Juhan elämää pikkupojasta lähtien.
Hän kuitenkin sinnitteli ja opiskeli monta tutkintoa: radio- ja tv-asentaja, automaatioteknikko, sähkövoimateknikko, automaatioinsinööri amk. Insinööriksi valmistuessaan Juha oli 48-vuotias.
Insinöörinä työllistyminen oli hankalaa, ja työvoimatoimistokin etsi sopivaa työpaikkaa henkilökohtaisen tutorin avulla. Työvoimatoimisto hankki Juhalle apua myös terveydenhuollosta, ja 52-vuotiaana Juha sai vihdoin adhd-diagnoosin, joka on sittemmin tarkentunut add:ksi.
Juhalla on keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriö, mutta ei yliaktiivisuutta.
− Jos diagnoosi olisi ollut aikaisemmin tiedossa, elämäni olisi ollut helpompaa. Myös lääkitys on kehittynyt paljon. Oikealla lääkityksellä pystyn keskittymään, selviydyn hyvin rankastakin työpäivästä ja voimia jää muuhunkin elämään.
Juha Kouri jää eläkkeelle lokakuun alussa, vaikka ei malttaisi. Hän on tyytyväinen nykyiseen työyhteisöönsä Keudan Järvenpään Wärtsilänkadun yksikössä.
Juha suoritti kasvatustieteen opintoja avoimessa yliopistossa ja vuonna 2009 ammatillisen opettajapätevyyden Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opetusharjoittelun hän teki nykyisessä Metropolia-ammattikorkeakoulussa, silloisessa Evtekissä, josta hän sai myös tilapäisiä opettajan töitä.
Ensimmäisen vakituisen työpaikkansa opettajana Juha sai 60-vuotiaana Keudan Sipoon yksiköstä, jossa opiskelijat suorittivat kolmevuotisia ammattiopintoja peruskoulupohjalta.
− Olen aina kertonut esimiehilleni diagnoosistani, mutta kaikki eivät oireyhtymää ole tunteneet. Se on aiheuttanut hankaluuksia.
Ensimmäinen vuosi Sipoossa meni hyvin. Sitten vaihtui esimies.
Juha kuului kolmen hengen sähkötiimiin mutta ei päässyt samaan työhuoneeseen muiden tiimiläisten kanssa. Sen sijaan hän istui avokonttorissa yhdessä 30 muun opettajan kanssa.
Työpiste oli ovensuussa ja keskittyminen vaikeaa. Usein Juha pystyi tekemään työtehtävänsä vasta, kun muut olivat lähteneet.
Lisäongelmia alkoi vuosien kuluessa kertyä siitä, että hän joutui sijaistamaan muiden opettajien poissaoloja. Välillä hän joutui vastaamaan samanaikaisesti kolmesta opetusryhmästä.
Juha kertoo, ettei ole itse ollut päivääkään sairauslomalla. Hän pyrki kirjaamaan sähköiseen päiväkirjajärjestelmään kaikki tekemänsä työtunnit, mutta ei enää jaksanut tehdä erillisiä paperisia ylityö- ja sijaistamisilmoituksia eikä siksi aina saanut ylityökorvauksia.
Keväällä 2016 väsymys lisääntyi, stressi painoi ja verenpaine nousi. Elokuussa Juha sai kirjallisen huomautuksen muun muassa myöhästymisistä ja opiskelijoiden jättämisestä pitkäksi aikaa yksin – mikä oli väistämätöntä, kun samanaikaisesti piti välillä vastata omasta ja työkaverin ryhmästä.
− Meillä oli ja on oppilaitoksessa varhaisen tuen malli. Sen käyttämisen sijaan Keuda aloitti irtisanomisprosessin, vaikka kehityskeskusteluissa tiimiesimiehen kanssa ei ollut missään vaiheessa noussut esiin mitään huomautettavaa.
Marraskuussa 2016 työterveyslääkäri kirjoitti Juhalle uuden lääkityksen, ja Juha kertoi parantuneesta tilanteesta esimiehelleen. Tämä ei ymmärtänyt add-diagnoosia vaan jatkoi irtisanomisprosessin valmistelua harmitellen saaneensa joukkoonsa Duracell-pupun.
Kutsu irtisanomisuhkan sisältävän varoituksen kuulemistilaisuuteen tuli helmikuussa 2017, kaksi päivää ennen talvilomaa. Kuulemistilaisuus oli talviloman jälkeisenä maanantaina.
− Tilaisuudessa rehtori, joka ei ollut koskaan aikaisemmin tavannut minua, määritteli minut puolentoista tunnin keskustelun jälkeen vajaatyökykyiseksi. Koin hänen asenteensa erittäin loukkaavaksi, sillä kukaan ei pitkän työurani aikana ollut asettanut työkykyisyyttäni kyseenalaiseksi.
Kuulemisessa Juhan rinnalla oli Keudan pääluottamusmies. Juha kiittääkin ammattijärjestöltä ja sen edustajilta saamaansa tukea. Tukena on ollut muun muassa OAJ:n lakitiimi ja järjestön jäsenilleen tarjoama oikeusturvavakuutus.
Elokuussa 2017 työterveyshuolto totesi Juhan täysin työkykyiseksi. Toinen myönteinen asia oli, että Keudan Järvenpään Wärtsilänkadun yksikkö tarjosi tuntiopettajan paikkaa.
Sipoon vuosien aikaiset epäasiallisuudet harmittivat Juhaa niin paljon, että hän vei Keudan menettelyn oikeuteen. Tuusulan käräjäoikeus asettui kuitenkin työantajan puolelle, niinpä asian käsittely jatkuu hovioikeudessa. Juhan kuormittuneisuutta käsittelee myös hallinto-oikeus, jonka päätös on työn alla.
Koska oikeusprosessit ovat kesken, Keudan Sipoon yksikkö ei halua kommentoida asiaa.
Työelämässä tarkkaavaisuushäiriön kanssa pärjää, kun lääkitys on sopiva.
Juha luonnehtii tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriötään ominaisuudeksi, jonka kanssa työelämässä menestyminen on mahdollista, kunhan lääkitys ja työskentelyolot ovat kunnossa. Myös itsestä huolehtiminen on tärkeää.
Nykyisessä työtiimissä on kolme muuta Pohjois-Suomesta kotoisin olevaa kollegaa, ja pohjoisen pojat pitävät toisistaan huolta. Juhan elämää kannattelee myös kirkkoherraisän ja pappilassa kasvaneen äidin perintö.
Eläkevuosina Juha aikoo jatkaa vapaaehtoistyötään Töölön seurakunnassa. Hän myös auttelee tuttaviaan sähkötöissä. Osa-aikainen työntekokin houkuttaa.
Juha Kouri
- Sähköalan opettaja Keudassa Järvenpäässä.
- Automaatioinsinööri amk. Ammatillinen opettaja.
- Sai add-diagnoosin viisikymppisenä. Add on keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriö, johon ei sisälly yliaktiivisuutta.
- Täyttää 68 vuotta syyskuussa ja jää sen jälkeen eläkkeelle.