Islaminopettaja Selja ei ole mies eikä nainen, mutta yhteiskunta haluaa saada hänet lokeroon – tärkeä tuki tulee perusopetuksen opsista

Selja Purovaara on hormonikorvaushoidon ansiosta vihdoin tilanteessa, jossa omaa sukupuolta ei tarvitse sen kummemmin pohtia. Ympäröivä yhteiskunta ei vain oikein anna hänen olla rauhassa muunsukupuolinen.

Ope, ootko sä nainen vai mies?

– En.

– Ei tolleen voi vastata.

– Mä just vastasin.

Kun Selja Purovaara kohtaa uudet oppilaat, hän saa usein kysymyksiä sukupuolestaan. Opettajaa on vaikea laittaa kategoriaan, ja se hämmentää.

– Joillakin kognitiivinen ristiriita on niin suuri, että he suuttuvat.

Yleensä oppilaat tottuvat opettajan olemukseen vähitellen. On Selja silti joskus saanut sometililleen vihaviestejä, jotka ovat selkeästi oppilaan lähettämiä.

Selja opettaa katsomusaineita neljässä peruskoulussa Helsingissä. Eniten hän pitää islamin tunteja mutta opettaa myös elämänkatsomustietoa ja luterilaista uskontoa.

Selja on muunsukupuolinen, tarkemmin ottaen niin sanottu genderfluid. Se tarkoittaa liukuvaa sukupuoli-identiteettiä: välillä hän tuntee olevansa muunsukupuolinen, välillä nainen, välillä ei tunnu miltään.

– Kanadalainen laulaja Rae Spoon käyttää ilmausta gender retired, sukupuolesta eläkkeellä. Se kuvaa aika hyvin omaa kokemustani. En nykyään hirveästi pohdi tätä ja olen itseni kanssa sinut.

 

Rippileirillä on alkamassa ohjelmanumero, jossa poikaisoset pukeutuvat mekkoihin, ja sitten nauretaan. Selja, jonka nimi ei tosin vielä ole Selja, on yksi isosista – siis niistä pojista.

Selja pukee päälleen valkoisen kukkakuvioisen hepenen. Tää on tosi siistiä, hän ajattelee. Onpas kummallista, en kerro tästä kenellekään, on seuraava ajatus.

– Jollain selittämättömällä tavalla se tuntui hyvältä.

Riparikokemus oli ensimmäinen virstanpylväs oman sukupuolen kyseenalaistamisessa, mutta se ei heti johtanut mihinkään suurempaan.

Tuntui, että muut näkivät hänet ihan muuna kuin mitä hän oikeasti on.

Vähän alle parikymppisenä Selja alkoi miettiä, ettei hänellä oikeastaan ole mitään tekemistä miessukupuolen kanssa. Hän päätteli olevansa muunsukupuolinen.

Tunne kärjistyi kuusi vuotta sitten silloiselle puolisolle järjestetyillä yllätyssynttäreillä. 23-vuotiaalle Seljalle tuli voimakas ristiriidan kokemus: tuntui, että muut näkivät hänet ihan muuna kuin mitä hän oikeasti on.

Selja päätti hakeutua sukupuoli-identiteetin tutkimusprosessiin, joka on edellytyksenä sukupuolenkorjaukselle. Prosessi on pitkä ja rankka.

Kaksi vuotta sitten Selja sai diagnoosin transsukupuolisuudesta. Se mahdollisti juridisen sukupuolen muuttamisen, ja nyt hänen passissaan lukee: nainen.

– Sekin on kummallista, koska enhän ole nainen, mutta ainakin se on tunnustus, että olen nähnyt vaivaa tämän asian eteen.

Selja myös aloitti hormonikorvaushoidon. Hän ottaa aamuin illoin tabletin estrogeenia ja iltaisin testosteroninsalpaajaa.

 

”Perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.”

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kirjaukset ovat Seljalle tärkeä tuki silloin, kun joku kyseenalaistaa sen, saako sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus näkyä koulussa ja opetuksessa.

– Nämä asiat esitetään usein niin kuin ne olisivat jotain uusia hömpötyksiä ja ekstraa, josta voidaan puhua sitten, jos on aikaa. Minusta ne ovat pikemminkin kaiken ytimessä.

Meitä on ja on aina ollut olemassa, vaikka sitä on koetettu kiistää.

Seljan mielestä olisi tärkeää, että sukupuolen moninaisuus kulkisi mukana kaikessa, että sateenkaari-ihmisiä näkyisi siellä täällä matikankirjoista lähtien.

– Meitä on ja on aina ollut olemassa, vaikka sitä on koetettu kiistää.

Voiko olla muslimi ja homo? Se on tyypillinen kysymys viitos- ja kuutosluokkalaisten islamin tunneilla. Joo voi, Selja vastaa ja kertoo klassisen islamin hahmoista, jotka ovat rakastuneet saman sukupuolen edustajiin.

Selja keskustelee mielellään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kysymyksistä, jos ne oppilaita askarruttavat. Itseään hän ei halua käyttää esimerkkinä tai argumenttina eikä siksi vastaa oppilaiden uteluihin omasta sukupuolestaan.

– Kun joku tiukkaa omaa suhdettani sukupuoleen, en koe, että se on hedelmällinen hetki keskustelulle.

 

Selja katsoo makuuhuoneen peiliin. On kevät 2017, ja hormonikorvaushoidon aloittamisesta on kulunut puoli vuotta.

Selja näkee peilissä jotain uutta ja mullistavaa: oman itsensä.

– Se oli ihan mieletöntä. Aikaisemmin kuva oli kuin Linnanmäen peilitalossa: jotenkin se olin minä, mutta vääristyneenä.

Kasvot olivat muuttuneet vain pikkuisen, mutta ratkaisevasti. Selja ei vieläkään tarkkaan pysty yksilöimään, miten. Ainakin hormonikoostumuksen muuttuminen on tehnyt piirteet vähemmän kulmikkaiksi.

– Olen ollut nyt paljon tyytyväisempi elämääni. Kehoristiriidan tunne läpäisi minut täysin niin pitkään, että on ihanaa, etten saa siitä tunteesta enää edes kiinni.

Uuden nimen valinta oli Selja Purovaaralle tärkeä osa sukupuolen korjaamisen prosessia. Nimipulma ratkesi Facebookissa, jonne hän laittoi kavereilleen päivityksen: anna mulle synttärilahjaksi nimi. Ehdotusten joukosta valikoitunut Selja on ollut käytössä nyt kaksi vuotta.

Selja on saanut uuden työpaikan. Hän on yleensä aika itsevarma, mutta nyt hermostuttaa. Eletään alkukesää 2017. Rekrytointiprosessin aikana hänellä oli vielä käytössä vanha nimi, mutta nyt pitäisi ilmoittaa esimiehelle, että nimi on vaihtunut ja henkilötunnuskin vaihtuu kohta.

Hän lähettää sähköpostin.

”Onneksi olkoon, tervetuloa tiimiin”, uusi pomo vastaa.

Tuntuu hyvältä.

Tässä samassa työpaikassa Selja työskentelee edelleen. Hän kiittelee työtoverien luontevaa suhtautumista muunsukupuolisuuteen.

– Heille se ei ole ollut mikään juttu.

Mukavan luonteva asennoituminen on näkynyt arkipäiväisissä tilanteissa. Vaikkapa siinä, kun Selja kysyi, missä on vessa. Kollega osoitti ensin miesten vessaa, ja Selja sanoi, ettei käytä miesten vessaa. Sitten kollega numeroa tekemättä näytti tien toiseen vessaan.

Muunsukupuolisena huomaa, miten koulussakin rakennettu ympäristö on voimakkaasti sukupuolittunut. Vessat ja suihkut ovat joko miehille tai naisille. Selja pyöräilee työmatkat ja kävisi mielellään työpaikalla suihkussa, mutta sopivaa suihkutilaa ei ole.

Wilma-järjestelmäkin antaa joka kerta muistutuksen sukupuolijärjestelmän kaksijakoisuudesta. Selja ei ole tallentanut sinne kuvaansa, joten Wilma tarjoaa hänelle profiilikuvaa, jossa tyhjiä kasvoja ympäröivät pitkät hiukset.

Sukupuolitettu ympäristö asettaa rajoitteita vapaa-ajallekin. Selja ei ole esimerkiksi vuosiin käynyt uimahallissa. Myös vaatekauppojen tiukka jako miesten ja naisten vaatteisiin tuntuu vieraalta.

Rakennetun ympäristön sukupuolittuneisuutta voi pehmentää pienillä näkyvillä asioilla, jotka osoittavat, että kaikki ovat tervetulleita. Selja ilahtui nähdessään Myyrmäen kirkossa julisteen, jossa kerrottiin, että seurakunta on saanut Helsinki Pridelta sateenkaaridiplomin esimerkillisestä toiminnasta.

– Siinä oli paikan arvot näkyvillä. Toki joku yksittäinen tyyppi voi käyttäytyä mälsästi, mutta silloin voi vedota niihin arvoihin ja pyytää, että asialle tehdään jotain.

Vastaavia moninaisuuden kunnioittamisesta kertovia viestejä hän toivoisi kouluihinkin.

– Haluaisin, että kenenkään ei tarvitsisi miettiä, onko hänen turvallista kertoa itselle tärkeistä asioista ja siitä, kuka on.

 

Miten sitten lopulta pitäisi toimia, mitä pitäisi sanoa? Eikö poikia enää saa sanoa pojiksi ja tyttöjä tytöiksi? Tällaista ihmettelyä kuulee usein.

Selja Purovaara korostaa, että totta kai saa, jos tietää puhuteltavan sukupuolen. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että sen näkee päältä. Oppilasta kannattaa kuunnella ja tarvittaessa kysyä, mitä tämä itse toivoo.

– Ajattelen, että jos joku itse sanoo, että on vaikka poika, sitä totta kai kunnioitetaan.

Oppilasryhmistä puhuessaan Selja välttää sukupuolittavaa kieltä.

– Sanon vaikka, että hei tyypit siellä takarivissä.

Uuden ryhmän nimenhuudon Selja tekee niin, että hän lukee sukunimen ja kysyy oppilaalta, mitä nimeä tämä haluaa itsestään käytettävän. Englanninkielisiltä oppilailta hän kysyy myös, mitä persoonapronominia näistä tulisi käyttää. Selja itse viittaa itseensä they-pronominilla.

 

Seljasta vaikuttaa, että maailma on muuttumassa ja monet nuoret ymmärtävät sukupuolen moninaisuutta hyvin. Kun näkee, miten ysiluokkalainen kovis tekee esitelmää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista, tulee hyvä fiilis.

Opettajan sukupuoleen kohdistuva kiinnostuskaan ei välttämättä ole sävyltään mitenkään kielteistä.

– Ope, ootko sä transsukupuolinen?

– No, sä voit miettiä sitä.

– Ei kun se on ihan ok jos oot. Se on just tosi siistiä.

Selja Purovaara

  • 29-vuotias islamin, elämänkatsomustiedon ja luterilaisen uskonnon päätoiminen tuntiopettaja. Työskentelee neljässä helsinkiläisessä peruskoulussa, pääkouluna Ressun peruskoulu.
  • Opiskellut pääaineenaan uskontotiedettä ja valmistunut luterilaisen uskonnon opettajaksi. Täydentää opintojaan saadakseen islamin opettajan kelpoisuuden.

Sukupuolen moninaisuus

  • Osa ihmisistä kokee olevansa selvästi naisia tai miehiä, mutta kaikki eivät.
  • Muunsukupuolinen voi kokea olevansa esimerkiksi jotain miehen ja naisen väliltä tai jotain täysin muuta.
  • Transihmisellä tarkoitetaan ihmistä, joka ei koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, joka hänelle on syntymässä määritetty. Transsukupuolinen voi korjauttaa kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta.
  • Syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty tasa-arvolaissa.