Mikä pd-raha?
Helsingissä käytössä olevan positiivisen diskriminaation määrärahan tavoite on jalo: pd-rahalla halutaan tukea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja tasoittaa kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja. Koulutuspoliittisessa keskustelussa on kuultu yhä useammin toiveita, että malli otettaisiin käyttöön muuallakin Suomessa, jopa valtakunnallisesti.
Ketkä saavat avustuksen?
Määräraha jaetaan kouluille, jotka saavat pd-indeksistä negatiivisen arvon. Helsingissä pd-rahaa saa 39 prosenttia kaupungin ylläpitämistä peruskouluista pois lukien erityis- ja sairaalakoulut. Nämä neljä asiaa vaikuttavat indeksiin:
- Heikko koulutustaso eli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien aikuisten osuus oppilaaksiottoalueella.
- Keskimääräinen vuositulo asukasta kohden oppilaaksiottoalueella.
- Vieraskielisten oppilaiden osuus koulussa.
- Koulun asema oppilaiden kouluvalinnoissa: muilta alueilta kouluun tulevien oppilaiden osuuden ja koulun alueelta muualle lähtevien oppilaiden osuuden erotus.
Paljonko määrärahaa jaetaan?
Vuosina 2015–2017 määrärahaa oli käytössä suomen- ja ruotsinkieliseen perusopetukseen yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 määräraha kasvoi miljoonalla eurolla, joka kohdennettiin kaikkien koulujen erityisen tuen oppilaille. Lisäksi määrärahalla palkattiin lisää oppilashuollon henkilöstöä pd-kouluihin.
Yksittäisen koulun saama määräraha vaihtelee vajaasta 5 000 eurosta aina yli 100 000 euroon. Summa riippuu koulun pd-indikaattorista ja oppilasmäärästä. Rehtorit päättävät koulutasolla koululle tulevan pd-rahan kohdentamisesta. Suurin osa rahasta käytetään henkilöstön palkkaukseen eli opettajien ja koulunkäyntiavustajien lisäresurssiin.
Miten määräraha vaikuttaa?
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimuksen mukaan positiivisen diskriminaation määräraha lisää ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen.
Vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei jatkanut Helsingissä toisen asteen koulutukseen, mutta uuden rahoitusmallin käyttöönoton jälkeen osuus on laskenut viidenneksellä.
83 prosenttia rehtoreista: ”Pd-raha paransi oppimistuloksia!
Tutkimuksessa helsinkiläiskoulujen tuloksia verrattiin myös muualla Suomessa oleviin samankaltaisiin kouluihin. Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin kouluissa saatiin aikaan muun Suomen kouluista selkeästi erottuvaa myönteistä kehitystä.
Tätä pd-rahalla saa
- Erityistä tukea tarvitsevat opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä.
- Aiempaa pienemmät opetusryhmät.
- Oppilaat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin.
- Entistä enemmän opintoretkiä jokaiselle oppilaalle.
- Joustavat ryhmittelyt ja tukea tarvitseville lisäapua koulupäivään.
- Lisää avustajatukea opetukseen.
- Oppilaiden itsetunto paranee, he saavat onnistumisia ja positiivista asennetta koulunkäyntiin.
- Erilaisia kulttuuritapahtumia.
- Aiempaa parempia opetusmateriaaleja.
- Mahdollisuuksia samanaikaisopetukseen.
- Estetään oppilaiden jääminen ilman päättötodistusta.
Iloa myös varhaiskasvatukselle
Helsingissä on vuodesta 2009 alkaen suunnattu määrärahoja syrjäytymisen ehkäisyyn varhaiskasvatuksessa. Vuonna 2009 rahamäärä oli 350 000 euroa, ja se on noussut 1,3 miljoonaan euroon. Rahoista 1 230 000 euroa on jaettu varhaiskasvatusalueille ja 70 000 euroa leikkipuistotoimintaan.
Lisäresurssilla on voitu tukea lasten vertaistaitoja ja kielitaitoa, mahdollistaa pedagogisesti perusteltuja ja suunniteltuja pienryhmiä ja antaa lapsille enemmän aikuisten aikaa.
Lähteet: Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala