Kaksi työtä ja pitkät työpäivät vaikuttivat chileläisen opettajan Felipe Roberto Aros Rodenan avioliiton hajoamiseen, mutta ammatinvalintaansa hän ei kadu.
– Voi sanoa, että olen löytänyt tieni elämässä, 35-vuotias Felipe sanoo.
Felipen päivätyö on liikunnanopettajana Colegio Montemarin yksityiskoulussa Keski-Chilen Concónissa. Työt alkavat puoli yhdeksältä ja kestävät vartin yli viiteen. Lauantaisinkin on koulua, mutta silloin kotiin päästään jo puoliltapäivin.
Kahtena tai kolmena iltana viikossa Felipe tekee Valparaison yliopiston koripallojoukkueelle kuntoharjoitteita. Harjoitukset kestävät puoli kahdeksasta puoli kymmeneen.
Felipe ja hänen puolisonsa erosivat reilut pari vuotta sitten. He kuitenkin asuvat lähekkäin, ja Felipe vie kolme lastaan joka aamu kouluun ja päiväkotiin.
Montemarin koulussa Felipe opettaa kaikkia koulun ikäluokkia. Oppilaat ovat 7–17-vuotiaita. Koulussa on 350 oppilasta ja noin 20 opettajaa.
Colegio Montemar kuuluu Chilen parhaisiin kouluihin. Montemarin yläluokkalaisten tulokset yliopistoon pääsyyn oikeuttavassa päättökokessa olivat vuonna 2015 maan kolmanneksi parhaat. Myös alempien luokkien valtakunnallisissa kokeissa koulu on pärjännyt hienosti.
Mikä erottaa hyvät koulut huonoista kouluista?
– Syitä on pääsääntöisesti kaksi: oppilaitoksen käytettävissä olevat rahat ja oppilaan perheen mahdollisuus tukea lapsen koulunkäyntiä. Taustalla ovat myös kotiolot, ruokavalio ja vanhempien ymmärrys koulutuksen tarpeellisuudesta, Felipe muotoilee.
Hän toivoo, että tulevaisuudessa resurssit jakautuisivat tasaisemmin niin koulujen kuin perheidenkin välillä. Nykyinen koulujärjestelmä on Augusto Pinochetin vuodet 1973–1990 kestäneen sotilasvallan ajalta.
Eroja pyrkii tasoittamaan iso hallinnollinen koulureformi, jota toteutetaan tästä vuodesta alkaen. Uudistuksen tarkoitus on selkeyttää koulujärjestelmää.
Vuoden 2017 loppuun saakka Chilessä oli korkeita maksuja perivien yksityiskoulujen, kuten Colegio Montemarin, lisäksi maksuttomia julkisia kouluja ja valtion tukemia yksityiskouluja. Tämän vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan valtion tuki yksityisille kouluille lakkautetaan, ja 14. tammikuuta mennessä aiemmin valtion tukea saaneiden yksityiskoulujen on valittava, siirtyvätkö ne maksullisiksi yksityiskouluiksi vai yhteiskunnan rahoittamiksi julkisiksi kouluiksi.
– Uudistus on iso, ja se voi onnistua, jos se toteutetaan paikalliset olosuhteet huomioiden. Vuoden 1998 uudistuksessa yritimme matkia Espanjan koululaitosta, mikä ei oikein onnistunut. Nyt mallinamme ovat tasa-arvoisemman koulujärjestelmän maat. Saa nähdä miten malli toimii Chilen oloissa, Felipe pohtii.
Mallia uudistukseen on otettu muun muassa Pohjoismaista.
Felipe pitää hyvänä, että valtion tukemat yksityiset koulut häviävät.
– Minua muutos ei yksityiskoulun opettajana juurikaan koske.
Chilen peruskoululaisista seitsemän prosenttia käy lukukausimaksuilla toimintaansa rahoittavaa yksityiskoulua. Nämä koulut eivät ota vastaan valtion tukea, jolloin ne voivat itse valikoida oppilaansa.
Opettajan pitää seurata uusinta tutkimustietoa.
Kun kysyy Felipe Arosilta suosikkimenetelmää opettamisessa, saa pitkän ja polveilevan selityksen. Tärkeimpänä hän pitää opettamisen yksilöllistämistä niin, että ikä ja kehitystaso otetaan huomioon.
Felipen mukaan esimerkiksi alle kahdeksanvuotias lapsi oppii pelin ja leikin kautta, vaikka kyky päämäärään tähtäävään liikuntaan on vielä vähäinen.
– Pienimmillä oppilailla on myös paljon kysyttävää, vähän kaikesta. Haastavimmillaan oppilaat ovat 14–15-vuotiaina. Mutta kun opetuksessa on mukana tarpeeksi rakkautta, murrosikäisten kanssakin selviää.
Felipen mielestä opettajan tärkein tehtävä on ohjata oppilasta niin, että hän keksii ratkaisuja itse, löytää esimerkiksi itselleen parhaan tavan liikkua.
– Opettajan työ on ryhmätyötä. Pitää myös seurata uusinta tutkimustietoa.
Opettajien arvostus on Chilessä Felipen mukaan vaihtelevaa. Palaute lapsilta ja vanhemmilta on useimmiten hyvää, mutta palkkauksessa ja työoloissa olisi korjattavaa.
Perusasteen opintojen lisäksi opettajia kannustetaan suorittamaan maisteritason opinnot. Felipe on opiskellut työn ohessa kaksi vuotta ja on juuri valmistumassa maisteriksi.
Rahanjako tasaisemmaksi
-
Uuden koululain myötä valtion tukemat yksityiskoulut muutetaan julkisiksi kouluiksi, ja valtionavustuksen jako kaikille julkisille kouluille tasataan. Pyrkimyksenä on saada nykyistä tasa-arvoisempi koululaitos.
-
Aiemmin yli puolet Chilen peruskoululaisista opiskeli valtion tukemissa yksityisissä kouluissa, jotka perivät noin 1 500 euron lukukausimaksua. Julkisissa kouluissa oppilaista oli 37 prosenttia ja lukukausimaksuilla pyörivissä yksityisissä kouluissa 7 prosenttia.
-
Julkiset koulut ovat maksuttomia. Kokonaan yksityisten koulujen lukukausimaksut voivat olla 6 000 euroa vuodessa.
-
Chilessä koulu alkaa seitsemänvuotiaana. Sitä ennen on kaksivuotinen esiopetus. Alakoulua käydään kahdeksan vuotta ja yläkoulua neljä vuotta, noin 18-vuotiaaksi saakka.
-
Vuoden 2006 Pisa-tuloksissa Chile oli Etelä-Amerikan ykkönen, mutta jäi alle muiden teollisuusmaiden tason. Tulokset pysyivät pääosin samalla tasolla vuonna 2015. Pisa-tulokset tunnetaan Chilessä ja niistä keskustellaan. Suomea pidetään mallimaana.