Vuosityöaika tuli taloon – opettajien työaikamallit murroksessa

Perusopetuksessa kokeillaan, voisiko vuosityöaika olla opettajien uusi työaikamalli.

Alkanut lukuvuosi tietää historiallista muutosta opettajien työaikamalleihin.

Ammatillisten opettajien siirtyminen vuosityöaikaan alkaa nyt. Vuoteen 2020 mennessä työaikamallia noudattaa yli kymmenentuhatta opettajaa. Uudistuksen taustalla on vuoden alussa voimaan tullut reformilainsäädäntö, joka edellytti muutoksia myös työaika- ja palkkausjärjestelmään.

Lukion opettajien vuosityöajan kokeilumallista neuvotellaan tänä syksynä. Perusopetuksessa puolestaan alkaa kokeilu, jossa vuosityöaikaan siirtymistä tarkastellaan kolmen kaupungin seitsemässä koulussa, yhteensä kolmen vuoden ajan.

Etsimme tietoa tulevan suunnan kartoittamiseksi.

Vuosityöaika olisi perusopetuksessakin merkittävä muutos verrattuna nykyiseen työaikajärjestelmään. Niin merkittävä, että keskustelua ja kritiikkiä kokeilusta on virinnyt runsaasti.

– Se on täysin selvää, että ongelmia on väistämättä edessä ja että suunnitelmia saadaan päivittää kautta linjan. Emme kuitenkaan ole astuneet sellaiseen junaan, joka automaattisesti vie muutokseen. Kokeilun tarkoituksena on etsiä tarvittavia tietoja tulevan suunnan kartoittamiseksi, pääluottamusmies Sami Markkanen Vantaalta sanoo.

 

Kokeilukoulut ovat kunnallisia peruskouluja Vantaalla, Helsingissä ja Lahdessa, joissa enemmistö opettajista halusi mukaan OAJ:n ja Kuntatyönantajajien tammikuussa sopimaan kokeiluun.

Työmarkkinajärjestöissä loppusuoran neuvotteluissa vaikein kysymys oli suunnittelutyöhön varattava aika. Kokeilumallissa työaika jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.

Sidotussa työajassa työtehtävien aika tai paikka on määritelty. Sitomattomassa työajassa opettaja voi puolestaan vapaammin valita, missä ja milloin työtä tehdään.

Markkasen mukaan sidottu ja sitomaton työaika ovat keskeisiä kokeilun seuranta-alueita.

– Erityisen kriittisesti tulee tarkastella sitomattoman työajan osuutta, toteutumista ja vaihtelua. Mallin kehittämisessä on huomioitava riittävästi sekä opettajien että opetettavien erityispiirteitä.

Havainnointia ja arviointia kokeilussa tekevät paitsi opettajat, myös paikallisyhdistykset, luottamusmiehet, kaupunkien viranhaltijat ja OAJ:n toimiston asiantuntijat.

– Turvaverkko tässä on se, että mikäli ongelmia tai erimielisyyksiä syntyy, niitä ratkotaan paikallisesti. Ylitsepääsemättömissä tapauksissa asia viedään keskustason pohdintaan ja ratkaistavaksi, silti jokaista opettajaa kuunnellen.

 

Kokeilu ei Markkasen mukaan varasta huomiota luottamusmiehen päätyöltä.

– Emme tietenkään unohda niitä 99 prosenttia opettajista, jotka työskentelevät nykyisellä sopimuksella. Ongelmaton ei ole OVTESkaan, ja sitä kehitämme koko ajan.