Kertakäyttöisyydestä korjattavuuteen, omistamisesta yhteiskäyttöön, tuotteesta palveluksi ja jätteestä raaka-aineeksi. Siinä periaatteet, joista kiertotalousopetus Helsingin yliopiston opettajankoulutuksessa lähtee.
– Kiertotalous vaatii toiminnan ja arvojen uudelleenajattelua. Yksinään se ei pelasta maailmaa, mutta on askel oikeaan suuntaan, kasvatustieteen apulaisprofessori Kalle Juuti sanoo.
Yksi uudelleen punnittava arvo on omistamisen vapaus. Osa asioista omistetaan tottumuksen vuoksi, osa on aidosti tärkeitä. Entä jos tottumuksen vuoksi omistettavat asiat olisivatkin yhteisiä?
– Arjen asiantuntijatehtävissä toimiva ei välttämättä löydä työvaatteita kirpputorilta vaan sen sijaan kenties vaatelainaamosta, Juuti heittää.
Kun tavoitteena on lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja vähentää samalla luonnonvarojen käyttöä, tarvitaan sekä uusia että vanhoja keinoja – esimerkiksi verhoilijoiden osaamista.
– Materiaaleja kierrätetään mahdollisimman pitkään, ennen kuin ne muutetaan lämmöksi.
Elinkaareen taas vaikuttaa materiaalien käyttötapa. Kuumaliima tekee kierrätysaskartelutöistäkin sekajätettä.
– Opetukseen ideoita kannattaa etsiä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran sivuilta. Rahasto tukee kiertotalousopetuksen kehittämistä eri koulutusasteilla, Kalle Juuti vinkkaa.
Roskasta raaka-aineeksi
Hannele Sandberg, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, Sveitsin lukio, Hyvinkää
Taloudellisen tiedotustoimiston Globaalit markkinat -verkkokurssilla kiertotaloutta käsitellään yhtenä megatrendeistä. Olen hyödyntänyt materiaalia sekä omana kokonaisuutenaan että monialaisen kurssin osana. Jos oppilas tekee kurssin etänä, pystyn tarkastelemaan, onko tehtävien tekemiseen verkossa käytetty aikaa.
Keksintöjä kouluarkeen
Saara Vehmaa, opettajaopiskelija, Helsingin yliopisto
Keksintöpedagogiikka voi auttaa löytämään uusia käytäntöjä koulun arkeen. Kiertotalouskurssilla suunnittelimme opetusjakson Roihuvuoren alakoululaisille. Lapset tekivät keksintöjä, kuinka esimerkiksi koululla lojuvat turhat tavarat saadaan hyötykäyttöön. Suunnittelussa olivat mukana koulun opettajat, jotka tunsivat oppilaansa ja koulun tarpeet.
Toivoa tulevaisuuteen
Kirsi Valta-Hulkkonen, maantieteen ja biologian ohjaava opettaja, Oulun normaalikoulu
Luonto-Liiton Kiertotalousnetti opettaa suunnittelemaan kiertotalouden periaatteilla toimivia kyliä ja kaupunkeja. Samalla se tarjoaa nuorille lohdullisen tulevaisuudennäkymän. Ihastuin pedagogisesti laadukkaaseen materiaaliin, kun Luonto-Liiton kouluvierailija kävi biologian tunnillamme.
Pakettiin kuuluva erillinen suunnittelukilpailu toimi erinomaisesti oppilaiden projektityönä.
Ruokahävikki hanskaan
Katja Patoranta, luokanopettaja, Kaarisillan yhtenäiskoulu, Pori
Porin kouluilta yli jäävää ruokaa viedään työttömien toimintakeskukselle ja kolmelle asukastuvalle. Yläkoululaiset laskivat, että biojätettä puolestaan kertyy viikossa Patrik Laineen painon verran. Oma nelosluokkani päätti aloittaa ruokahävikin vähentämisen asenteesta. Lautasen voi syödä tyhjäksi, vaikkei ruoka maistuisi hyvältä tai vaikka kaveri meni jo.
Näkemystä liiketoimintaan
Kenneth Karlsson, opetuspäällikkö, Lapin amk
Lapin ammattikorkeakoulussa bio- ja kiertotalous on sisällytetty teollisuus- ja luonnonvara-alojen opintoihin. Opinnot sunnitellaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Oppilaitoksesta valmistuvilla ammattilaisilla on näkemys niin kiertotalouden periaatteista kuin liiketoimintamahdollisuuksistakin. Esimerkiksi rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa opiskellaan rakennusten elinkaarta ja materiaalien kierrättämistä.